Hunningolla on syytä syödä hyvin

Palasin töihin jo toissa viikolla, mutta mies ja lapset jatkoivat lomailua ja reissasivat sukuloimassa. Olen siis saanut olla vähän hunningolla viimeisten parin viikon aikana. Tarkoittanut siis sitä, että olen ollut kaukosäätimen valtiatar, syönyt silloin kuin huvittaa ja sitä kuin huvittaa, lähtenyt aamulla myöhemmin töihin ja muutenkin elänyt melko aikataulutonta elämää. Viime viikolla sain olla hunningolla myös perjantai-illan, joten oli hyvä syy pyytää tyttöjä kylään.

currykanamansikkasal2

Lupasin tehdä meille salaattia ja päädyin pitkästä aikaa currykana-mansikkasalaattiin. Curry ja mansikat ovat vänkä yhdistelmä, edelleen minua hämmentää se, kuinka hyvin ne sopivat yhteen. Olen hukannut alkuperäisen ohjeen, joten reseptiarvostelua ette tällä kertaa saa. Haluan kuitenkin jakaa ohjeen, sillä se on ajankohtainen siksikin, että aika tarkkaan yhdeksän vuotta sitten tein tätä ensimmäistä kertaa. Pyöräytin salaatin etkoilusyötäväksi kesämekkojen ulkoilutusiltana, jonka aikana koemaistaja tuli Ilveksen yökerhossa utelemaan, että ootteko te jostain häistä tulossa(*

Currykana-mansikkasalaatti

currykanamansikkasal1kanafileitä
currya
öljyä paistamiseen
salaattia
kurkkua
kirsikkatomaatteja
paprikaa
mansikoita

Lämmitä öljy pannussa ja sekoita curry öljyn sekaan. Paista kanat kypsyksi curryöljyssä. Anna kanojen jäähtyä sillä aikaa, kun teet salaatin. Pese salaatinlehdet ja revi ne suupaloiksi. Pese kurkut ja tomaatit, halkaise tomaatit puolikkaiksi ja leikkaa kurkku sopiviksi paloiksi. Sekoita salaattipohja tarjoilukulhossa. Ota mansikoista kannat pois ja puolita ne. Sekoita salaatin sekaan. Leikkaa kanafileet ja lisää sekaan.

*) No ei oltu tulossa, mutta mekkoni oli alkujaan teetetty häitä varten 🙂

Juhannuksen herkkusalaatti

Yhtä poikkeusta lukuunottamatta annoin perheen isoimmaille koemaistajalla vapaat kädet suunnitella juhannusviikonlopun ruokailut. Viikolla tuli HS Ruoka -Instagram-tilillä vastaan salaattiohje, joka kuulosti mielenkiintoiselta. Sitä ehdotin juhannusaatolle uusien perunoiden ja savustetun kalan kaveriksi. Ja sain toivomani. Kyseessä on siis vesimeloni-feta-avokado-pinaattisalaatti. Nimihirvitys kertoo tärkeimmät raaka-aineet, joissa on mukana omat suosikit vesimeloni, feta ja avokado. Ohje löytyi Hesarin nettisivuilta.

Vesimeloni-feta-avokado-pinaattisalaatti

4 ANNOSTA ALKURUOKANA TAI LISÄKKEENÄnimihirviösalaatti3
VALMISTUSAIKA 10 MIN

200 g tuoretta lehtipinaattia (baby-pinaatti)
400 g:n pala vesimelonia
1 iso kypsä avokado
noin 1 rkl limettimehua
200 g hyvää fetajuustoa
1 dl pekaanipähkinöitä
kourallinen tuoretta basilikaa
6–8 tuoretta mintunlehteä

Kastike:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl tummaa balsamiviinietikkaa
1 tl hunajaa
1 tl hiutalesuolaa

  • Pese ja kuivaa salaattilingossa lehtipinaatti. Asettele pinaatinlehdet laakealle tarjoilulautaselle tai -vadille.
  • Leikkaa vesimeloni suupaloiksi (poista siemenet). Lisää palat pinaatin päälle.
  • Halkaise avokado, poista kivi. Nosta hedelmäliha lusikalla kuorestaan ja kuutioi se. Purista limetistä mehua avokadopalojen päälle. Pyöräytä palat mehussa ja nostele sitten salaatin päälle.
  • Murustele feta salaattiin.
  • Rouhi pekaanipähkinöitä hieman veitsellä ja ripottele salaatin päälle.
  • Hienonna tuoretta basilikaa ja minttua, ripottele pinnalle.
  • Yhdistä kastikkeen ainekset pienessä kulhossa tai lasissa. Valuta kastike salaatin päälle tai aseta se tarjolle erikseen. Tarjoa salaatti alkuruokana tai grilliruokien lisäkkeenä.

Ohje: **½
Helppoa kuin heinänteko. Ei salaatinteko saakaan olla liian monimutkaista. Vähän ihmetytti pinaatin suurin määrä suhteessa muiden ainesten määrän.

nimihirviösalaatti1

Maku: ***-
Liian usein tulee tehtyä mielikuvituksetonta perussalaattia: jääsalaattia, kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Sitten, kun heittäytyy villiksi, niin heittää sekaan fetaa ja oliivejä tai aurinkokuivattuja tomaatteja. Lisäkesalaatin ei välttämättä tarvitse olla ihmeellinen, mutta vaihtelu virkistää aina. Uusi ohje on aina kokeilemisen arvoinen, kun siinä yhdistetään sellaisia raaka-aineita, joita ei ehkä itse tulisi kokeitua yhdessä. Tällä kertaa avokado-feta-vesimeloni-yhdistelmä oli sellainen. Instassa kuvailtiin tätä kesäsalaattien kunkuksi, eikä tällä kertaa kuvailu ollut liioittelua. Vahva epäilykseni on, että tätä syödään meillä vielä muutamaan otteeseen tämän kesän aikana.

Askartelutähteistä bratwurstin seuralaiseksi

Ystäväni ja bloggaajakollegani innoittamana värjäsin pääsiäiseksi kananmunia punakaalilla siniseksi. Ostin tarkoitusta varten kaupan pienimmän punakaalin ja silti kaksi kolmasosaa kaalista jäi käyttämättä. Onneksi muistin joskus aikaa ennen tätä blogia kokeilleeni lämmintä punakaalisalaattia. Kaivelin ohjeen arkistojeni kätköistä esille ja ehdotin, että viimeisen pääsiäispäivän kunniaksi nauttisimme bratwursteja. Ohje on julkaistu Helsingin Sanomissa 23.8.2012, ja se löytyy myös netistä.

lämminpunakaalisal_3

Lämmin punakaalisalaatti

4–5:lle
noin 400 g punakaalia
1 pieni punasipuli
1 (kotimainen) omena
1 rkl voita tai rypsiöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl marjahyytelöä tai hunajaa
1 tähtianis
vajaa 1 tl murskattuja korianterinsiemeniä
1 dl omenatäysmehua
ripaus suolaa ja mustapippuria
(tuoretta, hienonnettua thai-basilikaa)

  • Poista kaalinlohkosta kanta ja tarvittaessa uloimmat lehdet. Leikkaa kaali mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi.
  • Kuori ja hienonna sipuli. Kuutioi omena.
  • Kuumenna pieni määrä voita tai öljyä kattilassa ja lisää kaalisuikaleet sekä hienonnettu sipuli. Kuumenna sekoitellen, kunnes kaali pehmenee.
  • Lisää omenakuutiot, viinietikka, hyytelö tai hunaja sekä tähtianis ja murskatut korianterinsiemenet. Sekoita joukkoon omenamehu ja anna ruuan hautua miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. 
  • Mausta ruoka miedosti suolalla ja pippurilla sekä lopuksi halutessasi thaibasilikalla. Tarkista maku.

Vinkki: Lämmin punakaalisalaatti maistuu hyvältä grillattujen makkaroiden tai porsaankyljysten parina, myöhäissyksyn aterialla vaikkapa poro- tai hirvipyöryköiden, rosmariini-kermakastikkeen ja perunamuusin piristeenä.

Vinkki: Punakaalin värin saa pysymään kirkkaana, kun keitinveteen lisää tilkan sitruunaa tai etikkaa. 

Resepti: Pirjo Toikkanen

lämminpunakaalisal_2

Ohje: **+
Ohje on kohtalaisen selkeä: ainekset suikaleiksi ja hautumaan. Punakaalin lämmetessä kattilassa keittiöön levisi vänkä tuoksu, josta ei oikein osannut sanoa oliko se hyvä vai huono. Mutta pitäisikö punakaalisalaattia hauduttaa kannen alla vai ei? Annoin olla puolisen tuntia kannen alla ja loppuajaksi otin kannen pois, jotta suurin osa omenamehusta höyrystyy pois. En halunnut salaatista vetistä.

lämminpunakaalisal_1

Maku: **+
Jos oli vänkä tuoksu paistumassa olemassa punakaalissa, niin vänkä on valmiin salaatin makukin. Hyvässä mielessä. Tähtianis, omenamehu ja hunaja tekevät siihen makean vivahteen, joka on aika vahva, muttei kuitenkaan jätä punakaalin omaa makua kokonaan peittoonsa. Kaali pehmenee sopivasti, muttei mene ollenkaan lötköksi, mistä ainakin itse tykkäsin. Koemaistaja tykkäsi tulinen sinappi+bratwursti+punakaalisalaatti-kombosta, salaatti kuulemma taittoi habanerosinapin tulisuutta kivasti. Täytyy pitää lämmin punakaalisalaatti mielessä, kun grillauskausi saadaan kunnolla käytiin ja possulle mietitään kaveria. Ihmettelen vain, että miten mie olen näin hyvän reseptin olemassaolon unohtanut yhden kokeilun jälkeen.