Mene metsään

Mustikka-aika parhaimmillaan. Mikä syy livahtaa pienelle metsäretkelle, eikä edes tarvitse lähteä kauas, kun on jo herkkuapajilla. Meillä alkaa olla vähän niin kuin kesäperinne käydä esikoisen kanssa kaksistaan mustikassa. Kykimme siellä sen verran, että saamme piirakkamarjat ja vähän maistiaisia kerättyä. Pienemmän poimijan  kärsivällisyys ei sen pidemmälle vielä riitä. Mustikkapiirakan ohjekin on jo vuosia sitten hyväksi havaittu. Tuoreet mustikat pääsevät loistamaan tässä yksinkertaisessa luottoreseptissä, joka on julkaistu Neljä vuodenaikaa – Kodin ruokavuosi -kirjasessa (Valio Oy, 2000).

mustikkapiirakka1

Mustikkapiirakka

12 annosta
100 g Valion voita
3/4 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl ruis- tai kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

mustikkapiirakka3Täyte:
2 dl Valio kermaviiliä
1 muna
3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4-5 dl mustikoita
(2 tl perunajauhoja)

Vatkaa voi ja sokeri. Lisää muna sekä kuivat aineet. Levitä seos uunivuokaan (halkaisija 27 – 30 cm). Sekoita kermaviiliin muna ja sokerit. Ripota pohjataikinalle mustikat. (Jos käytät pakastemustikoita, lisää niihin 2 tl perunajauhoja.) Kaada päälle kermaviiliseos. Kypsennä 200 asteessa noin 30 min.

Ohje: **1/2
Olen tehnyt tämän nyt niin monena vuotena, että osaan ohjeen jo melkein ulkoa. Pitää ainoastaan tarkistaa, että paljonko mitäkin raaka-ainetta tarkalleen ottaen tarvitaan. Mustikkapiirakka tällä ohjeella on helppo ja nopea tekaista vaikka yllätysvieraille. Tykkään myös, että pohjaan on käytetty myös hiutaleita, eikä pelkästään vehnäjauhoja.

mustikkapiirakka2

Maku: **1/2
Tämä on sen verran herkkua, että reseptin löydettyäni en ole muita mustikkapiirakkaohjeita edes kokeillut. Ja hyvin näytti maistuvan myös muulle seurueelle, kun tämän pöytään lauantaina nostin. Neljä aikuista ja kolme lasta vetelivät piirakan käytännössä kokonaan. Parasta on, että mustikkapiirakka maistuu nimenomaan sellaisenaan, eikä se kaipaa kaverikseen enää erikseen esimerkiksi vaniljakastiketta tai -jäätelöä. Kermaviili tuo pehmeyttä ja mehevyyttä piirakan rakenteeseen ja makuun niin hyvin.

Advertisement

Mansikka saa kavereita

Mielestäni tuoreet mansikat ovat parhaimmillaan ihan sellaisenaan. Jos haluaa vähän juhlavamman tarjoilun, niin sitten kermavaahdon kanssa. Välillä on kuitenkin kiva kokeilla mansikoita vähän erilaisissa yhdistelmissä. Nyt kun kesän piknik-kautta on vielä jäljellä, niin jaan ilman varsinaista reseptiarvostelua yhden lempparieväistäni: briellä ja mansikoilla täytetyt croissantit. En valitettavasti muista mistä olen alunperin idean näihin napannut, todennäköisesti jossain lehdessä oli kuva tällaisista. Innostuin näistä, koska täytetyissä croissanteissa mansikka saa kaverikseen lempijuustoni. Ja olen myös aika heikkona croissantteihin. Toisin sanoen nämä kuuluu meidän piknik-korin vakiovarusteisiin.

täytetytcroissantit

Täytetyt croissantit

croissantteja ainakin yksi per syöjä
mansikoita
brie-juustoa
salaatinlehtiä, esim. ruukkujääsalaattia

Ohje, jos joku sellaista tarvitsee, on yksinkertainen: Halkaise croissantit. Laita väliin salaatinlehtiä, brie-juustoa ja (munaleikkurilla) siivutetut mansikat. Nauti!

Ruusuja pienelle prinsessalle

ruusukakku (4)

Heinähelteillä syntynyt prinsessamme täytti viisi vuotta, ja muutama viikko sitten juhlimme (jälleen). Kun alkukesästä sankaritarta juhlittiin kaverisynttäreiden merkeissä, niin tällä kertaa juhlavieraat edustivat osastoa mummit, kummit ja pummit kuten leikkimielisesti sankarittaren kanssa näitä virallisempia syntymäpäiväjuhlia kutsumme. Pinkkiin ja prinsessoihin hurahtaneen lapsen täytekakuksi ei mikään muu sovi paremmin kuin vaaleanpunainen ruusukakku. Ohje on julkaistu Kotiliedessä (10/2015), ja se löytyy myös lehden nettisivuilta.

Ruusukakku

18-20 annosta
Valmistusaika noin 1,5 tuntia + kakun hyytyminen ja vetäytyminen

ruusukakku (1)

Kun kakkupohja on just niin korkea kuin vuoka, johon se on tarkoitus koota, värkätään vähän leivinpaperin kanssa.

ruusukakku (2)

Matkalla jääkaappiin vetäytymään.

ruusukakku (3)

Yön yli jääkaapissa tekeytynyt kakku valmiina koristeltavaksi.

POHJA
6 kananmunaa
2 1/2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
VUOKAAN
voita tai margariinia ja korppujauhoja
TÄYTE
5 liivatelehteä
250 g pakastemarjoja, esim. mansikoita ja karpaloita
4 dl kuohukermaa
1 prk (200 g) maustamatonta tuorejuustao
1/2 prk (125 g) maitorahkaa
1 1/2 dl sokeria
2-3 tl ruusuvettä
1/2 dl sitruunanmakuista virvoitusjuomaa, esim. Sprite
KOSTUTUS
1 1/2 dl sitruunanmakuista virvoitusjuomaa, esim. Sprite
PINNALLE
5 dl kuohukermaa
1/2 prk (125 g) maitorahkaa
1/2 dl tomusokeria
muutama tippa punaista pastaväriä

1. Vatkaa kananmunat ja sokeri huolella vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja siivilöi seokseen. Nostele taikina kevyesti nuolijalla sekaisin. Voitele ja korppujauhota irtopohjavuoka (24-26 cm). Halutessasi voit myös paistaa korkeamman kakun pienemmässä vuoassa, jolloin reunat kannattaa vuorata leivinpaperisuikaleilla. Kaada taikina vuokaan ja paista pohjaa 175-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia, tai kunnes kakkupohjan reunat irtoavat hieman vuoan reunoista.

2. Kumoa kakku ritilälle ja anna jäähtyä kunnolla, mieluiten seuraavaan päivään. Leikkaa kakkupohja 3-5 osaan, kakun korkeudesta riippuen. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 minuuttia. Sulata ja soseuta marjat. Vaahdota kerma. Notkista kulhossa tuorejuusto, rahka ja sokeri keskenään. Lisää joukkoon marjasose ja ruusuvesi. Kuumenna virvoitusjuoma, ja sulata joukkoon kuivaksi puristetut liivatelehdet. Lisää liivateseos ohuena nauhana valuttaen täytteen joukkoon. Nostele lopuksi kermavaahto joukkoon.

3. Nosta alin kakkulevy takaisin puhdistettuun ja leivinpaperilla vuorattuun kakkuvuokaan. Kostuta kakkulevy virvoitusjuomalla. Levitä täyteseos vuokaan. Nosta kansilevy päälle, ja kostuta. Peitä kakku huolella ja nosta jääkaappiin hyytymään yön yli.

4. Vaahdota kerma ja sekoita lopuksi joukkoon maitorahka, tomusokeri ja pastaväri. Sekoita tasaiseksi kreemiksi. Sivele ensin ohut kerros kuorrutetta kakun pintaan, jotta kakkupohja peittyy kevyesti. Nosta loppu kreemi pursotinpussiin, johon on asennettu tähtitylla. Pursota kakun sivuun ja pintaan vieri viereen ruusukkeita.

ruusukakku (6)Ohje: **
Resepti on monivaiheinen ja kakun tekemisessä saa olla tarkkana, että tekee kaiken oikein ja oikeassa järjestyksessä. Siitä huolimatta ruusukakku vaikuttaa ihan toteuttamiskelpoiselta. En nyt elämäni ensimmäisenä täytekakkuna tätä lähtisi tekemään, mutta kokeneempana kakuntekijänä uskalsin lähteä kokeilemaan, vaikka vähän jännitti etukäteen oma pursotusjälki. En ole vuosiin laittanut kakkupohjaan perunajauhoja, koska mielestäni ne maistuvat läpi kakkupohjassa. Siltä osin ohje vaikutti vähän epäilyttävältä.

Maku: ** 1/2
Ehkä perunajauhot ovat salaisuus tai sitten vain tähdet olivat tällä kertaa oikeassa asennossa, sillä tämä oli ensimmäinen kakkupohja pitkiin aikoihin, jonka paistaminen onnistui täydellisesti. Ei lässähdystä, ei painumista uunista pois oton jälkeen, ei mitään ongelmaa, ainoastaan kauniin tasainen kakkupohja. No okei, kiitos tehokkaan uunin, pinta mustui – taas. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että huolimatta ohjetta alemmasta lämpötilasta ja lyhyemmästä paistoajasta JA leivinpaperista kakun päällä meidän uunimme käräyttää pinnan melkein kaikista kakuista. En ehkä ole vielä oikein päässyt sinuiksi sen kanssa tai jotain.

Ruusujen pursottaminenkin onnistui aika hyvin, vaikka itse sanonkin. Kieltämättä taitoa on hyvä harjoitella, jotta tulevaisuudessa tulee vielä tasaisempia ja näyttävämpiä ruusuja, mutta ihan hieno kakusta tuli. Tosin kävi niin kuin epäilinkin eli kreemiä ei tule viidestä desilitrasta kermaa tarpeeksi näin ison kakun koristelemiseen. Ei se mitään, vatkasin lisää kermaa. Mutta pieni paniikki meinasi iskeä siinä vaiheessa, kun kreemi oli pursottimessa lämmennyt ja loppu alkoi tulla vetisinä plörähdyksinä ulos sieltä. Alarivissä oli siis muutama aika ruma ruusu, mutta muuten olin kyllä ihan tyytyväinen.

Maultaan kakku muistutti aika paljon perustäytekakkua. Tuorejuuston ja rahkan ansiosta täyte ei ole ylimakea, vaikka marjoja siinä saisi olla enemmän. En ole aiemmin käyttänyt ruusuvettä leivonnassa, ja siksi laitoin sitä ehkä liian varovaisesti (kaksi teelusikallista). Minä en ainakaan erottanut sen makua täytteen seasta, eikä Kiurunpesän vakkarikoemaistajakaan sitä sieltä löytänyt. Siinä mielessä ruusukakun maku oli pieni pettymys, mutta täytekakkuna ihan onnistunut. Ja kyllä mie ajattelin toistekin tehdä tollasia ruusuja kakun päälle.