Post exchange student disorder

Tunnustan: vaihto-oppilasvuosi Amerikassa aiheutti pieniä riippuvuuksia tiettyihin ruokiin. Sen kunniaksi, että omasta vaihtarivuodestani on kulunut tasan 20 vuotta, niin jaan niistä nyt yhden. Bagelit. Greeleyssä oli ihana paikka, jossa bagelit paistettiin paikan päällä ja se oli niin suosittu, että viikonloppuaamuina sinne oli jono. Valitettavasti minulla ei ole mitään muistikuvaa paikan nimestä, kun me aina kutsuimme sitä bagel placeksi. Valikoimaa oli Amerikan malliin vaikka ja kuinka. Lisäksi päälle sai maustetuista tuorejuustoista valita mieleisensä, niissäkin oli valikoimaa ihan riittämiin, että usein oli valinnanvaikeus. Perheeni äiti, innokas kokki muuten, ei harrastanut aamupalan laittamista, joten viikonloppuaamuisin söimme usein ulkona. Bagel paikka oli yksi suosikeista.

Stockmann on mahdollistanut tämän riippuvuuden harrastamisen myös Suomessa, joten Yhteishyvän täytetyt rinkelit muuttuivat minun päässäni heti täytetyiksi bageleiksi. Lisäksi kylmäsavuhärkä on koemaistajan suosikkeja, ja itse jänkhällä kasvaneena en koskaan pane pahakseni leipäjuuston syömistä.

rinkeli3Täytetyt rinkelit
Ainekset
4 kappaletta
4 kpl vesirinkeliä
5 rkl maustamatonta tuorejuustoa
100 g leipäjuustoa
4–5 kirsikkatomaattia
50 g ohuita kylmäsavuhärkäviipaleita
rucolasalaattia

Ohjeet
Halkaise rinkelit ja sivele pinnoille tuorejuustoa. Ota esim. pienellä piparkakkumuotilla juustosta palasia. Viipaloi tomaatit. Täytä rinkelit liha- ja tomaattiviipaleilla, juustolla ja salaatilla. 

Ohje: ***
Helppo, helpompi, tämä ohje. Tästä nimenomaisesta ohjeesta haettiinkin nyt enemmän inspiraatiota kuin kokkailutaitojen testausta, jotain uutta pelkän tuorejuuston tai perusjuuston ja -kinkun tilalle.

Lopputulos: ***-
Stockmannin Herkku jätti minut pulaan tällä kertaa. Olen edelleen pöyristynyt siitä, ettei keskustan Herkussa ollut isänpäiväviikolla myynnissä bageleita. Ei yhden yhtään. Olin jo ehtinyt kuola valuen suunnitella, että aiemmin mainittujen mustikkapannareiden kanssa isänpäivän aamupalalla syödään bagelit kylmäsavuhärällä ja leipäjuustolla. Ostin sitten kokeilun vuoksi vesirinkeleitä, vaikka eiväthän ne ihan sama asia ole. Makujen yhdistelmä kuitenkin toimi sen verran hyvin, että ihan varmasti näillä aineksilla vielä lähitulevaisuudessa täytetään oikeat bagelit Kiurunpesän keittiössä.

Mainokset

Mustikka kruunaa brunssiaamupalan

Muutama vuosi sitten sain äitienpäivän aamiaiseksi mustikkapannukakkuja, ja niistä tuli vähän niin kuin tuon keväisen juhlapäivän traditio. Päätin nyt isänpäivän kunniaksi kokeilla niiden paistamista itsekin. Ohje on julkaistu alkujaan Helsingin Sanomissa 10.5.2012.

Amerikkalaiset mustikkapannukakut
(4:lle)

Taikina:
3 dl vehnäjauhoja (tai 2 dl vehnäjauhoja ja 1 dl spelttijauhoja)
3 rkl sokeria
2 tl leivinjauhetta
(½ tl ruokasoodaa)
½ tl suolaa
3 munaa
3 dl piimää (tai maitoa)
50 g sulatettua voita
2 tl vaniljasokeria
2 dl (pakaste)mustikoita

Paistamiseen:
voita 

Tarjoiluun:
(pakaste)mustikoita
vaahterasiirappia
kermavaahtoa

  • Pane uuni lämpiämään 50 asteeseen.
  • Sekoita kulhossa vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda ja suola.
  • Riko munat toiseen kulhoon ja vatkaa kevyesti. Sekoita joukkoon piimä, sulatettu ja jäähdytetty voi sekä vaniljasokeri. (Voit käyttää piimän sijaan maitoa. Jätä silloin sooda ohjeesta pois.)
  • Kaada munaseos jauhojen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kääntele lopuksi mustikat varovasti taikinaan.
  • Kuumenna lettu- tai blinipannua keskilämmöllä.
  • Laita pannulle nokare voita ja anna sulaa. Kun voi on hieman ruskistunut, lisää vajaan sentin paksuinen kerros taikinaa. Levitä lusikalla tarvittaessa.
  • Paista pannukakkuja korkeintaan keskilämmöllä, kunnes taikina alkaa kuplia ja nousta. Käännä ja paista toiselta puolelta.
  • Lado pannukakut vadille ja pane lämpimään uuniin odottamaan tarjoilua. Tarjoa kermavaahdon, lämpimän vaahterasiirapin ja mustikoiden kanssa.
mustikkapannari1

Ensimmäinen aina palaa.

Ohje: **½
Ohje on helppo, kunhan vain muistaa myös noudattaa sitä. Paistoin pari ensimmäistä pannukakkua liian kuumalla pannulla, joten ne sitten paloivat aika mustiksi. Jäin miettimään, että olisiko syytä kaataa pakastemustikoiden sulatuksesta tullut neste pois ennen marjojen lisäämistä taikinaan.

mustikkapannari2

Tokakin paloi.

mustikkapannari3

Jokohan taito olisi kehittymässä?

mustikkapannari4

Kyllä!

Lopputulos: **½
Taikina ei todellakaan ollut niin paksua, että sitä oli tarvinnut levittää lusikalla pannulle. Tein nämä maitoon, joten en tiedä johtuiko siitä vai mustikoista tulleesta nesteestä, mutta mielestäni pannukakut olisivat kaivanneet enemmän jauhoja. Myöskään ne eivät nousseet ihan niin paljon kuin olin ajatellut. Tosin leivinjauheen annosteluni oli hiven epämääräinen, koska purkki loppui ja lisäsin sitten vielä uudesta purkista vähän. Hyviä näistä tuli jälleen, minun täytyy vain pannukakkujen paistamista harjoitella. Lapsikin ilmoitti, että haluaa näitä toistekin ja kyseli maanantai-iltana, että vieläkö mustikkapannareita on. Naama venähti, kun kerroin, että isi söi loput iltapalaksi. Ja kannattaa todellakin panostaa ja ostaa hyvää vaahterasiirappia näiden kaveriksi.

Lakritsaiset mokkapalat

Pyhäinpäivä tuli ja meni viime viikonloppuna, mutta innostuimme lasten kanssa kotipäivän kunniaksi vielä tällä viikolla testaamaan Halloween-leivoksia. Tosin niistä tuli ehkä enemmän prinsessaleivoksia. Ohje löytyi viime viikon MeNaisista (44/2014).

lakritsimokkaruutu1

Halloween-leivokset
4 annostalakritsimokkaruutu7
Valmistusaika: 45 minuuttia
75 g voita tai margariinia
2 kananmunaa
1 ¼ dl sokeria
¾ dl kolajuomaa tai mustaa Jaffaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 rkl lakritsijauhetta
(esimerkiksi Urtekram)
½ rkl vaniljasokeria
½ rkl leivinjauhetta
kuorrute:
50 g voita
½ dl maitoa
3 dl tomusokeria
punaista ja keltaista
elintarvikeväriä värjäämiseen
koristeeksi:
1 dl salmiakkihippuja (esimerkiksi Meira)

  1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sulata voi (tai margariini) ja jätä se sivuun odottamaan.
  2. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita jauhot, kaakao, lakritsijauhe, vaniljasokeri ja leivinjauhe yhteen.
  3. Lisää jauhoseos munavaahtoon vuorotellen sulatetun voin ja kolajuoman kanssa. Nostele taikina nuolijalla tasaiseksi.
  4. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaa (koko noin 35 cm x 30 cm). Paista uunissa noin 15 minuuttia.
  5. Valmista kuorrute. Sulata voi kattilassa. Lisää maito. Lisää tomusokeri siivilän läpi ja sekoita tasaiseksi. Värjää kuorrute halutessasi oranssiksi. Levitä lämmin kuorrutus jäähtyneelle leivospohjalle. Koristele levy salmiakkihipuilla ennen kuin kuorrutus jäähtyy. Leikkaa paloiksi.
lakritsimokkaruutu6

Pieni apukokki vauhdissa.

Ohje: **
Neljä annosta?!?? Aika isoja annoksia tulee, jos 35 cm x 30 cm vuoassa paistetun leivoksen leikkaa vain neljään. Tainnu Halloween-haamu tehdä typon. Ohje on simppelin oloinen, eikä pitäisi olla vaikea mokkaruudut unissaankin leipaisevalle jauhopeukalolle. Lakritsijauhe ja kolajuoma kuulostavat erityisen mielenkiintoisilta ainesosilta, mutta niiden takia tätä aloin testaamaan.

lakritsimokkaruutu5

Taikinaa ei riittänyt koko pellille.

Lopputulos: **
Tätä epäilin jo alkujaankin, kun reseptin ensimmäisen kerran luin läpi: ohut tulee. Meidän uuninpeltimme on about 35 cm x 30 cm, ja kun teen pellillisen mokkaruutuja, käytän neljä munaa. Taikinaa ei voinut levittää koko pellille, mutta onneksi se oli sen verta paksua, ettei valunut itsekseen pitkin peltiä. Näin ohutta pohjaa ei todellakaan tarvinnut paistaa 15 minuuttia 200 asteessa, meidän leivonnaisemme olivat uunissa 12 minuuttia ja se ehti jo vähän kuivahtaa.

lakritsimokkaruutu4

Laitoin lopulta tomusokeria enemmän kuin ohjeen neuvomat 3 dl, noin 3,5 dl kaikkiaan.

Varsinaiset ongelmat syntyivät kuorrutteen kanssa. Onkohan tuo kolme desiä tomusokeria ohjeessa oikein, koska kuorrutteesta tuli todella lirua? Lisäksi kaadoin kuorrutteen ilmeisesti liian lämpimänä pohjan päälle, koska se vain valui pohjan päältä pois. Eikä se meinannut jähmettyä ollenkaan, yritin lusikoida sitä takaisin pohjan päälle aika huonolla menestyksellä. Ei muuten, mutta kun kuorrutetta oli niin ohuesti, niin pohja näkyi rumasti läpi. Ohjeen kohta, että salmiakkihiput täytyy levittää vielä lämpimän kuorrutteen päälle, taisi hämätä minua hoppuilemaan sen kanssa.

Lopulta vähän kikkailemalla kuorrute saatiin nätisti pysymään edes jotenkuten pohjan päällä, ja apukokki pääsi levittämään koristerakeet leivonnaisten päälle. Hyviä näistä tuli, eikä lakritsi maistunut liikaa, vaan just sopivasti antoi jännän vivahteen makuun. Jopa nuorimmat koemaistajat (2-veet ja 4-vee) mussuttivat palansa tyytyväisinä ja pyysivät lisää. Näitä voisi kokeilla uudestaan joko pienemmässä vuoassa, että lakritsapaloista tulisi paksumpia. Tai tuplaamalla taikinan määrän, jotta leivonnaisia tulisi kerralla koko pellillinen.

Pohja näkyy rumasti kuorrutteen läpi, mutta onneksi koristeet peittivät läpikuultavan pohjan.

Pohja näkyy rumasti kuorrutteen läpi, mutta onneksi koristeet peittivät läpikuultavan pohjan.