Ei mikään arki-illan pyöräytys

Istuimme helatorstain aikoihin iltaa kavereiden kanssa, sillä oli uuden vuoden lupaukseeni kuuluvien toukokuun treffiemme aika. Helsingin Sanomien parsa-juustopiirakasta innostuneena lupauduin leipaisemaan sellaisen meille iltapalaksi. Ohje on julkaistu painetussa lehdessä 28.4.2016 ja löytyy täältäkin.

parsapiiras2

Parsa-juustopiiras

6 ANNOSTA
VALMISTUSAIKA 1½ H

Pohja:
125 g pehmeää voita
2½ dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta
3 rkl vettä

parsapiiras3

Kaulitsin taikinaa tasan tämän verran ja sitten painelin taikinan suoraan vuokaan.

Täyte:
1 nippu (500 g) tankoparsaa (vihreää tai valkoista tai molempia)
1 sipuli
1 rasia pinaattia
1 rkl voita
10 kirsikkatomaattia
2 dl kuohukermaa
3 kananmunaa
1 ruukku ruohosipulia
suolaa, mustapippuria
1 rasia ricottajuustoa

Päälle:
100 g ilmakuivattua kinkkua
yrttejä

  • Tee pohja. Nypi voi, jauhot ja juustoraaste murumaiseksi seokseksi. Lisää mukaan vesi ja sekoita taikinaksi. Laita kylmään vetäytymään noin tunniksi.
  • Kaaviloi taikina pyöreäksi jauhotetulla alustalla. Nosta paperilla vuorattuun uunivuokaan. Painele tasaiseksi jauhotetuilla sormilla niin, että taikina nousee reunoille asti. Laita toinen paperi päälle ja käytä painona esimerkiksi kuivattuja papuja tai herneitä.
  • Esipaista taikinaa 190-asteisessa uunissa noin 15–20 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja poista painot ja toinen paperi pohjan päältä.
  • Tee täyte. Kuori ensin parsat ja sipulit.
  • Keitä parsoja viisi minuuttia suolatussa vedessä. Valuta, kuivaa ja paloittele parsat.
  • Hienonna sipuli. Kuullota sipuli ja pinaatti voissa. Laita sipuli-pinaattiseos esipaistetun piiraspohjan päälle.
  • Ripottele pohjalle myös paloiteltu parsa ja halkaistut kirsikkatomaatit. Sekoita kerma ja munat keskenään. Sekoita joukkoon myös hienonnettu ruohosipuli, mausta suolalla ja pippurilla.
  • Kaada täyteseos piiraspohjan päälle. Ripottele pinnalle vielä ricottajuusto ja paista 165-asteisessa uunissa noin 30–40 minuuttia, eli kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut hieman väriä.
  • Koristele piiras ilmakuivatulla kinkulla ja yrteillä.

Resepti: Henri Alén

parsapiiras4

Vähän pelkäsinkin, että täytteitä on niin paljon, että muna-kermaseos valuu taikinareunuksen yli.

Ohje: **
Puolihuolimaton reseptin luku kostautui. Luin raaka-ainelistan hyvin ja itse ohjeen vain silmäilin pikaisesti. Silmäilynkin taisin tehdä vain vasemmalla silmällä. Sen verran shokkiyllätyksenä tuli, kuinka monivaiheinen ja aikaa vievää parsa-juustopiirakan teko on. Tajusin sen vasta siinä vaiheessa, kun aloin piirakkaa leipomaan arki-iltana töiden ja harrastusten jälkeen. Tämä ei todellakaan ole mikään arki-illan nopea uuniin pyöräytys. Ohjeessa sinänsä ei ole muuten mitään vikaan, kyllä tällä piirakan saa uuniin.

parsapiiras1

Maku: *½
Mikä pettymys. Näillä raaka-aineilla tämmönen lopputulos: ihan syötävää, muttei mitään ihmeellistä. Juustot ovat ihania, mutta tässä ricottaa oli liikaa. Olen kyllä aina kuvitellut, ettei juustoa voi koskaan olla liikaa. Näköjään se on mahdollista. Ehkä ricotta ei olisi ollut niin hallitseva, jos sen olisi sekoittanut enemmän muiden täytteiden sekaan. Nyt ricotta dominoi sekä makua että suutuntumaa. Parsaparka jäi ihan sivurooliin, vaikka se oli oikeastaan se syy, jonka takia tästä ohjeesta innostuin. Arkistoistani löytyy parempiakin parsapiirakan ohjeita, joten taidan turvautua niihin tulevaisuudessa, ellei jotain todella hyvää syytä kokeilla tätä uudestaan ilmaannu.

Advertisement

Uusintaerä banaanileivän kanssa

Helsingin Sanomat on osottautunut hedelmälliseksi uusien ohjeiden lähteeksi viime viikkoina. Edellisen postauksen pretzeleiden lisäksi innostuin kokeilemaan banaanileipää. Oli se edellisen banaanileivän/-kakun pettymys sen verta kirvelevänä vielä mielessä, että halusin kokeilla uutta ohjetta. Tämä banaanileivän ohje on siis julkaistu painetussa lehdessä 21. tammikuuta 2016 ja löytyy myös netistä.

HS_banaanileipä1

Banana bread

1 KPL
VALMISTUSAIKA 1 H 20 MIN

Amerikkalainen Banana bread, ”banaanileipä”, on nimestään huolimatta useimmiten kahvikakkumaisen makea leivonnainen. Tämä versio ei ole yltiömakea, se sopii amerikkalaiseen tapaan nauttivaksi aamiaisellakin.

2½ dl banaanisosetta (2–3 kypsää banaania)HS_banaanileipä2
75 g voita sulatettuna
1¼ dl sokeria
1 kananmuna
½ dl pehmeää rahkaa tai kermaviiliä
1 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
½ tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
4 rkl saksanpähkinöitä (¹

Pinnalle:
1 banaani
2 rkl hunajaa

• Kuori ja soseuta banaanit.
• Sekoita voi ja sokeri yhteen. Vatkaa sähkövatkaimella joukkoon kananmuna. Lisää rahka tai kermaviili sekä vaniljasokeri, kaneli ja suola. Lisää joukkoon banaanisose.
• Yhdistä jauhojen joukkoon leivinjauhe ja sooda. Sekoita jauhoseos nopeasti muihin aineksiin. Rouhi pähkinät karkeasti ja lisää ne taikinaan.
• Kastele arkki leivinpaperia ja purista käsissäsi kuivaksi – näin se asettuu hyvin pitkänomaisen vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Tasoita pinta. Kuori banaani, viipaloi pitkittäin ja laita viipaleet taikinan pinnalle. Sivele viipaleet hunajalla.
• Paista leivonnaista 175-asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Amerikkalaiset syövät ”banaanileipää” esimerkiksi aamiaisella.

Resepti: Katja Bäcksbacka

Ohje: **½
Resepti on simppeli ja helppo toteuttaa. Itse vain tein (taas) asioita vähän eri järjestyksessä, koska haluan esivalmistella eri vaiheita valmiiksi. Eli ekana rouhin pähkinät, sitten sulatin voin, kolmantena sekoitin jauhot, soodan ja leivinjauheen sekä lopuksi muussasin banaanit. Tämän jälkeen aloitin varsinaisen taikinan tekemisen.

HS_banaanileipä3

Maku: **½
Tämä banaanileipä voittaa sen edellisen maussa. Saksanpähkinät tuo mukavasti pureskeltavaa muuten pehmeään koostumukseen. Tosin meidän toinen juniorimaistaja ei välitä ylipäätään pähkinöistä, ja sylki pois palat, joihin tuli pähkinäsattumia. Pähkinöistä muutenkin pähkinöinä oleva puolestaan tykkäsi banaanileivästä sellaisenaan. Ehkä ensi kerralla voisi rouhia pähkinät vielä pienemmiksi, niin kaikille maistuisi. Hyvvää oli, ja varmasti teen banaanileipää tällä ohjeella toistekin.

¹) Ruokalusikallinen on keskimäärin neljä saksanpähkinää.

Kotitekoiset pretzelit

Vaihtarivuosi USA:ssa aiheutti pieniä himoja muutamiin ruokiin, eivätkä ne ole kahdessakymmenessä vuodessa vähentyneet yhtään. Jo aiemmin mainittujen bageleiden lisäksi tykkään edelleen pretzeleistä. Kun Helsingin Sanomissa julkaistiin (14.1.2015) mukaelma Martha Stewartin pretzel-ohjeesta, niin ei tarvinut miettiä, että kokeilenko näitä. En ole koskaan aiemmin edes ajatellut, että tekisin niitä itse. Sen sijaan olen aina Stockmannilla käydessäni hakenut niitä välipalaksi.

pretzel1

Pehmeät pretzelit

8 RINKELIÄ TAI 8 SÄMPYLÄÄ TAI 16 LEIPÄTIKKUA
VALMISTUSAIKA: 1½ H

Pretzeleiden juju on pikainen ruokasoodakylpy.pretzel5

• 2½ dl lämmintä vettä
• 1/3 pkt tuorehiivaa
• 2 tl fariinisokeria
• 1 tl suolaa
• 2 tl rypsiöljyä
• 5–7½ dl jauhoja

Keittämiseen:
• 2 rkl ruokasoodaa

Päälle:
• 1 kananmuna
• merisuolaa

  • Tee taikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää sokeri, suola ja öljy. Alusta jauhot taikinaan vähän kerrassaan sekoittaen, kunnes taikinasta tulee kimmoisa pallo.
  • Anna taikinan nousta huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi (noin 45 minuuttia).
  • Jaa taikina osiin. Muotoile rinkeleiksi, tikuiksi tai sämpylöiksi. Anna tikkujen tai pienten sämpylöiden kohota noin 15 minuuttia, isompien leivonnaisten noin 25 minuuttia. Lämmitä uuni 225 asteeseen.
  • Mittaa 2 l vettä isoon kattilaan. Kiehauta vesi. Lisää ruokasooda, mutta älä säikähdä – vesi kuohahtaa. Sekoita. Vähennä keskilämmölle.
  • Keitä sämpylät muutama sämpylä kerrallaan vedessä noin 30 sekuntia. Nosta reikäkauhalla leivinpaperilla päällystetylle pellille. Kuivaa ylimääräinen vesi pelliltä pois.
  • Voitele leivonnaisten pinta kevyesti vatkatulla munalla. Ripottele päälle suolaa. Paista uunissa. Tikuille riittää noin 5 minuuttia, pienille sämpylöille noin 8 ja rinkeleille noin 12 minuuttia. Pretzelit maistuvat parhailta samana päivänä syötynä.

Resepti: Sanna Kekäläinen

pretzel4

Ohje: **½
Pretzeleiden teko ei vaikuta niin vaikealta, vaikka aika monta erilaista vaihetta niiden tekoon liittyy. Resepti on kirjoitettu selkeästi ja siihen on helppo palata kesken leipomisen. Vaikein vaihe on pretzeleiden muotoilu, mitään kovin muotovalioita näistä ei tullut. Muutama muistutti pretzeliä vielä ennen kohotusta, mutta osa näytti valmiina enemmän mummini tekemiltä kierrepullilta. Lapsi kutsuikin näitä pulliksi 🙂

pretzel3

Maku: **-
Kun vertaan pretzeleitä alkuperäisiin, niihin, joita syötiin baseball-peleissä ja ostettiin ostoskeskusten kärryistä, niin jokin näissä nyt ei vastaa makumuistoa. Tai edes Stockalta saatavia. En vain osaa sanoa, että mikä se on: maku vai koostumus. Ainakin kuoresta tuli vähän turhan tiivis, se olisi saanut olla pehmeämpi. Mutta jos unohdan leipomoiden pretzelit, niin maultaan nämä ovat ihan hyviä. Koemaistajan mielestä pretzeleissä ei ollut mitään vikaa. Ja sen verran hyviä olivat, että aika monta söin yhden päivän aikana. Ja todellakin nämä kannattaa syödä samana päivänä, seuraavaan päivään levänneet eivät olleet enää niin hyviä.