Ampselusta kanan kaveriksi

Viimeisten kahden viikon aikana olen törmännyt lehdissä ja somessa aika moneen mielenkiintoiseen ruokaohjeeseen. Aloitetaan reseptisuman purku appelsiinibroilerilla, joka tuli vastaan Yhteishyvässä (1/2017). Appelsiini kanan kaverina kuulosti niin hyvältä yhdistelmältä, että oli piti kokeilla olisiko tästä uudeksi arkiruokaklassikoksi pasta bolognesen ja makaronilaatikon rinnalle. Ohje löytyy myös Yhteishyvän nettisivuilta.

Appelsiinibroileri

6 annosta
Tarjoa lisäksi jasmiiniriisiä.

2 pkt (600 g) broilerin fileesuikaleita
½ dl soijakastiketta
1 rkl öljyä
2 rkl vettä

appelsiinibroileri3

 

 

 

 

 

KASTIKE
2 dl appelsiineista puserrettua mehua
1 tl appelsiinin kuoriraastetta
2 rkl fariinisokeria
1 rkl soijakastiketta
2 rkl tomaattipyrettä
2 tl srirachakastiketta
2 tl viinietikkaa
ripaus suolaa ja mustapippuria

PINNALLE
2 rkl seesaminsiemeniä
50 g purjoa

appelsiinibroileri1

Sekoita suikaleiden joukkoon soijakastike, vesi ja öljy. Anna maustua 20 minuuttia. Sekoita kastikeainekset keskenään. Valuta broilerista liemi. Kuumenna 1–2 rkl öljyä vokissa tai pannulla. Paista broileri ruskeaksi. Nosta pois pannulta. Sekoita kastike ja kaada kastike pannulle ja keitä pari minuuttia. Siirrä broileripalat takaisin ja kuumenna kunnes kastike on saostunut. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää pinnalle siemeniä ja purjorenkaita.

Ohje: ***
Selkeä ja helppo noudattaa ohje. Pitkästä aikaa resepti, joka ei herätä lisäkysymyksiä.

appelsiinibroileri2

Maku: **
Appelsiinibroileri jakoi koemaistajien mielipiteet täysin kahtia. Mielestäni tämä oli hyvää ja olisi ihan kelpo vaihtoehto arkipöperöksi. Nuorin koemaistaja ilmoitti jo tuoksun perusteella, ettei tykkää. Kun samaa ruokaa oli toisen kerran tarjolla, hän ilmoitti haluavansa makaronilaatikkoa. Toinen juniorimaistaja ei heti lämmennyt, mutta lopulta maistoi ja söi ihan mukavasti. Toisella tarjoilulla hän söi jo mukisematta, mutta näki ettei tämä ollut hänenkään suuri suosikki. Iso koemaistaja oli neutraali, ei mitään ylistystä, mutta maistui kuulemma ihan hyvälle leivän päällä. Itse tein toisella ruokailukerralla tästä kanasalaatin ja siinä varsinkin appelsiininmaku toimi kivasti. Valitettavasti tämä ei taida kuitenkaan yltää arkiruokien suosikkilistalle.

Mikä on ampselus?
Sanoin pienenä appelsiineja ampseluksiksi, ja nimitys on jäänyt elämään.

Advertisement

Tosiarki alkakoon

Kahden työssäkäyvän aikuisen ja kahden tarhaikäisen lapsen arki on meillä pyörähtänyt tällä viikolla ihan todenteolla käyntiin. Sen kunniaksi tämän viikon reseptikokeiluna jaan maapähkinäkanan ohjeen. Löysin sen Foodie.fistä muutamia viikkoja sitten, kun olin tekemässä Kauppakassi-tilausta, ja mietin voisiko tämä olla eksoottisempi lisä meidän perusarkiruokiimme. Linkki alkuperäiseen ohjeeseen on tässä.

maapähkinäkana1

Maapähkinäkanaa
4:lle hengelle

maapähkinäkana3Ainesosat
400 g broilerinleikkeleitä
1 rkl öljyä
0,50 tl currya
2 dl vettä
0,50 kanaliemikuutiota
1 dl kermaa
3 rkl (makeuttamatonta) maapähkinälevitettä
1 rkl soijakastiketta
1 tl sambal oelek -chilitahnaa
ripaus rouhittua mustapippuria

Ohjeet
Paloittele broilerileikkeet. Paahda broileripaloja hetki öljyssä pannulla curryn kanssa. Lisää vesi, liemikuutio, kerma, maapähkinälevite ja mausteet. Keitä kastiketta noin 5 minuuttia. Tarjoa kastike riisin ja kasvisten kanssa.

maapähkinäkana2Ohje: **
Ohje vaikuttaa ihan simppeliltä toteuttaa. Ei vaadi kuin peruskoulutason kokkitaidot. Eikä vaikuta siltä, että tämän kanssa tuhertuu koko iltaa eli täydellistä arkiruokaa.


Lopputulos: **-
Olin hieman pettynyt maapähkinäkanaan. Ohjetta lukiessa maistoin maapähkinä(voin) maun suussa ja jotain sen kaltaista odotin saavani lautaselle. Mutta tämä, tämä oli jotenkin tunkkaisen makuista. Ruoka maistuu maapähkinälle ja tuoksuu hyvälle, mutta kaipaa jotakin raikasta. Tunnustan tosin heti, että minun kolme ruokalusikallistani maapähkinätahnaa saattoivat olla liian kukkurallisia ja tunkkaisuus johtui siitä. Kaksi desiä vettäkin oli ehkä vähän liikaa tai ainakin minun mielestäni kastike olisi saanut olla paksumpaa. Kyllä tämän söi, mutta ei jäänyt sellainen fiilis, että tekisinpä pian uudestaan. En edes kokeillakseni, että johtuiko hassu maku omasta mokastani.

Syökäämme pastaa

Laps toivoi (taas) ruuaksi pastaa. Mie päätin, että kastike tehdään tällä kertaa kanasta. Olin jo lähdössä kauppaan ostamaan peruskanapasta-aineksia, kun päätin vilkaista tarjoaisiko Google jotain uutta inspistä vanhaan tuttuun ruokaan. Törmäsin Life time story -blogissa maailman parhaaksi kanapastaksi nimettyyn ohjeeseen. Raaka-aineet vaikuttivat sen verran hyviltä, että päätin kokeilla. Itse ohjeen suora linkki on tässä.

Maailman paras kanapasta
1. Ruskista maustamaton kanasuikale ja lisää yksi sipuli sekä ripaus jauhettua cayenne-pippuria. Tällä mausteella saat määrättyä ruoan tulisuuden. Kuullota.

2. Sekoita joukkoon 2dl kuohukermaa ja 2 rkl kanafondia. Anna kastikkeen kypsyä hetki

3. Lisää kastikkeeseen 1/2 rkl kurkumaa, valkosipulia pari-kolme kynttä, 1-2 tl raastettua inkivääriä (tällä saat myös oman maun mukaan säännösteltyä ruoan lopullista makua), 2 rkl sitruunanmehua sekä 2 rkl hunajaa.

4. Kiehauta vesi ja paista (penne)pasta al dente.

5. Lisää lopuksi vielä 2dl maustamatonta jokurttia sekä ripaus suolaa. Itse käytän jukurttina nomaalia maustamatonta mutta tällä kertaa kaupassa ei ollut kuin tuota bulgariaa. Ihan hyvä oli silläkin. 

Ohje: * ½
Ohjeen seuraaminen oli kuvien takia hankalaa, ja kauppalistan teossa olisi auttanut, jos alussa olisi ollut raaka-ainelistaus (ja paljonko sitä kanaa muuten tarvitaan?). Muuten tämä on kohtuullisen helppo ohje tehdä pienistä epätarkkuuksista huolimatta.

maailman_paras_kanapasta

Lopputulos: **+
Hyväähän tästä tuli, mutta en nyt yhdellä kokeilulla menisi julistamaan tätä nimenomaista kanapastaa maailman parhaaksi. Pasta on jännällä tavalla makea. Täytyy myöntää, että kun kerta tein tätä lapsille niin laitoin todella varovaisesti cayenne-pippuria. Sitä olisi voinut laittaa enemmänkin, jotta se olisi maistunut vähän enemmän olematta kuitenkaan liian tulista miniruokailijoiden suuhun. Ehkä pieni tulisuus olisi taittanut myös makeutta vähäsen. Maistelin kastiketta jo ennen kuin lisäsin jugurtin, ja mielestäni silloin se vielä parempaa kuin lopullinen, joka olisi saanut mielestäni olla paksumpaa.