Askartelutähteistä bratwurstin seuralaiseksi

Ystäväni ja bloggaajakollegani innoittamana värjäsin pääsiäiseksi kananmunia punakaalilla siniseksi. Ostin tarkoitusta varten kaupan pienimmän punakaalin ja silti kaksi kolmasosaa kaalista jäi käyttämättä. Onneksi muistin joskus aikaa ennen tätä blogia kokeilleeni lämmintä punakaalisalaattia. Kaivelin ohjeen arkistojeni kätköistä esille ja ehdotin, että viimeisen pääsiäispäivän kunniaksi nauttisimme bratwursteja. Ohje on julkaistu Helsingin Sanomissa 23.8.2012, ja se löytyy myös netistä.

lämminpunakaalisal_3

Lämmin punakaalisalaatti

4–5:lle
noin 400 g punakaalia
1 pieni punasipuli
1 (kotimainen) omena
1 rkl voita tai rypsiöljyä
2 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl marjahyytelöä tai hunajaa
1 tähtianis
vajaa 1 tl murskattuja korianterinsiemeniä
1 dl omenatäysmehua
ripaus suolaa ja mustapippuria
(tuoretta, hienonnettua thai-basilikaa)

  • Poista kaalinlohkosta kanta ja tarvittaessa uloimmat lehdet. Leikkaa kaali mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi.
  • Kuori ja hienonna sipuli. Kuutioi omena.
  • Kuumenna pieni määrä voita tai öljyä kattilassa ja lisää kaalisuikaleet sekä hienonnettu sipuli. Kuumenna sekoitellen, kunnes kaali pehmenee.
  • Lisää omenakuutiot, viinietikka, hyytelö tai hunaja sekä tähtianis ja murskatut korianterinsiemenet. Sekoita joukkoon omenamehu ja anna ruuan hautua miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. 
  • Mausta ruoka miedosti suolalla ja pippurilla sekä lopuksi halutessasi thaibasilikalla. Tarkista maku.

Vinkki: Lämmin punakaalisalaatti maistuu hyvältä grillattujen makkaroiden tai porsaankyljysten parina, myöhäissyksyn aterialla vaikkapa poro- tai hirvipyöryköiden, rosmariini-kermakastikkeen ja perunamuusin piristeenä.

Vinkki: Punakaalin värin saa pysymään kirkkaana, kun keitinveteen lisää tilkan sitruunaa tai etikkaa. 

Resepti: Pirjo Toikkanen

lämminpunakaalisal_2

Ohje: **+
Ohje on kohtalaisen selkeä: ainekset suikaleiksi ja hautumaan. Punakaalin lämmetessä kattilassa keittiöön levisi vänkä tuoksu, josta ei oikein osannut sanoa oliko se hyvä vai huono. Mutta pitäisikö punakaalisalaattia hauduttaa kannen alla vai ei? Annoin olla puolisen tuntia kannen alla ja loppuajaksi otin kannen pois, jotta suurin osa omenamehusta höyrystyy pois. En halunnut salaatista vetistä.

lämminpunakaalisal_1

Maku: **+
Jos oli vänkä tuoksu paistumassa olemassa punakaalissa, niin vänkä on valmiin salaatin makukin. Hyvässä mielessä. Tähtianis, omenamehu ja hunaja tekevät siihen makean vivahteen, joka on aika vahva, muttei kuitenkaan jätä punakaalin omaa makua kokonaan peittoonsa. Kaali pehmenee sopivasti, muttei mene ollenkaan lötköksi, mistä ainakin itse tykkäsin. Koemaistaja tykkäsi tulinen sinappi+bratwursti+punakaalisalaatti-kombosta, salaatti kuulemma taittoi habanerosinapin tulisuutta kivasti. Täytyy pitää lämmin punakaalisalaatti mielessä, kun grillauskausi saadaan kunnolla käytiin ja possulle mietitään kaveria. Ihmettelen vain, että miten mie olen näin hyvän reseptin olemassaolon unohtanut yhden kokeilun jälkeen.

Advertisement

Piirakkaa pääsiäiseksi

Pääsiäinen – miten hyvä syy vaihteeksi leipoa. Mutta mitä? Päädyin siihen, että haluan tehdä jotain raikasta suklaamunien vastapainoksi. Jossain internetin ihmeellisessä maailmassa silmiini osui kuva sitruunapiirakasta ja kliseisesti siitä se ajatus sitten lähti. Googlailin eri ohjeita ja vaatimuksena oli, ettei ohje vaadi liikaa pikkutarkkuutta, sillä isompi juniorikokki lupautui apulaiseksi. Lopulta päädyin Kinuskikissan muutama vuosi sitten julkaisemaan nopeaan sitruunatorttuun. Kiurunpesän keittiössä tykätään limestä enemmän kuin sitruunasta, niin tein vastoin periaatteitani ja jo ensimmäisellä testikerralla vaihdoin sitruunat niihin.

Sitruunapiiras

Murotaikinapohja:limepiirakka2
125 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Täyte:

2 dl sitruunamehua (2–3 sitruunaa)
2 ¾ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 dl kuohukermaa
3 munaa

Tarjoiluun:
2 dl kuohukermaa
1 rkl vaniljasokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon muna. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan muutamassa erässä. Voitele piirakkavuoka (halkaisija 24 cm tai 20 x 27 cm). Levitä taikina jauhotetuin sormin vuoan pohjalle ja reunoille.

Purista sitruunamehu. Yhdistä kulhossa sokeri ja vehnäjauhot (näin jauhot eivät jää paakuiksi täytteeseen).

Sekoita joukkoon sitruunamehu ja kerma. Lisää munat vispilällä sekoittaen.

Kaada täyte vuokaan.

Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 45 minuuttia.

Mittaa kulhoon kuohukerma ja vaniljasokeri. Vatkaa vaahdoksi.

limepiirakka1

Ohje: **+
Sitruunapiirakka vaikuttaa just sopivan helpolta juniorikokin kanssa leivottavaksi samalla, kun silmät selässä seuraa, että mitä toinen lapsista puuhaa. Ohjeen kuvat auttavat vähän tumpelompaa leipuria selviämään hommasta kunnialla. Kannattaa käydä vilkaisemassa myös reseptin kirvoittamaa keskustelua, siellä oli pari hyvää lisävinkkiä piirakan tekoon. Lupauksensa mukaisesti leivonnainen valmistuu nopeasti.

limepiirakka3

Maku: **
Ensin pitää tunnustaa, että minulla taisi olla piirakka muutaman minuutin liian pitkään uunissa, sillä reunat ehtivät jo vähän tummua liikaa. Syytän uunia, jonka kanssa olen jatkuvasti helisemässä. Koostumukseltaan piirakka on todella tiivis. Jäin miettimään, että johtuiko se liian pitkäksi venähtäneestä paistoajasta vai onko piirakan tarkoituskin olla sellainen. Piirakan ulkonäkö ei ole kovin kummoinen, mutta maku on hyvä ja sehän on pääasia. Lime maistuu juuri sopivassa määrin, ja piirakka on raikas kahvin seuralainen mämmin ja suklaamunien jälkeen. Luulen, että tätä on pakko kokeilla uudelleen ja olla tarkempi paistamisen kanssa. Söimme tällä kertaa limepiirakan vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa ja yhdistelmä toimi hyvin.

Lisää miksen aiemmin -ruokia

Taas viime viikolla raavin päätä ja yritin miettiä, että mitähän sitä tekisi perheelle ruuaksi. Isoin koemaistaja heitteli villejäkin ehdotuksia, joista lopulta tartuin pinaattilättyihin. Siis ajatuksella, että olisikohan aika kokeilla niiden tekemistä itse. Söin opiskeluaikoina Pirkan pinaattilättyjä kirjaimellisesti kyllästymiseen asti (paketista riittää yhdelle syömistä useammaksi päiväksi), joten ei ole niitä tehnyt mieli sen jälkeen. Muksut ovat syöneet niitä tarhassa ja hyväksyivät myös suunnitelman. Ohjeen otin Kaisa Isotalon ja Raija Kuittisen toimittamasta Kotiruoka-kirjasta (Otava, 2001).

pinaattilätty2

Ohukkaat

2 munaa
5 dl maitoa
2–2 ½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 rkl öljyä tai rasvaa
Paistamiseen:
rasvaa

Vatkaa munien rakenne rikki kierrevatkaimella. Lisää muut aineet ja anna taikinan turvota hetkisen. Paista pieniksi ohukaisiksi kuumalla ohukaispannulla. Jos käytät taikinaan hieman runsaammin jauhoja (½–1 dl lisää perusohjeeseen), voit paistaa suuria ohukkaita eli räiskäleitä paistinpannulla tai voit paistaa taikinasta vohveleita vohvelipannussa. Saat kauniita ohukaisia, kun pidät pannun riittävän kuumana koko paistamisen ajan. Jos käytät pinnoitettua pannua, tarvitset vähemmän rasvaa paistamiseen.

Porkkana-, pinaatti- ja perunaohukkaat
Lisää ohukaistaikinaan 200–250 g keitettyä ja soseutettua porkkanaa, hienonnettua pinaattia tai perunasosetta. Mikäli taikina löystyy, lisää siihen hieman jauhoja paistamisen helpottamiseksi.

pinaattilätty1Ohje: ***-
Jos osaa tehdä lättyjä, osaa kyllä tehdä pinaattilättyjäkin. Käytin pakastepinaattia ja puristelin niistä sulatuksen jälkeen ylimääräiset vedet pois. Lisäsin taikinaan myös ½–1 dl jauhoja, koska paistoin lätyt isolla pannulla.

Maku: **½
Taas heräsi kysymys, että miksei näitä ole tehty meillä aiemmin? Helppoa, kohtalaisen nopeaa ja yksinkertaista ruokaa. Kaiken lisäksi kasvisruokaa, joka maistuu kaikille. Tosin ensimmäisellä tarjoilukerralla toinen pienemmistä koemaistajista vähän nyrpisteli nenäänsä, koska pinaattilätyt eivät olleet samanlaisia kuin tarhassa. Tokalla tarjoilulla hällekin maistui enemmän kuin hyvin. Paistoin lätyt valurautapannulla voissa, joten paistokäry on ainoa miinus näiden tekemisessä. Kärystä huolimatta ehdottomasti teen toistekin. Tosin silloin lisää vähän mustapippuria taikinaan, se kaipasi sitä hieman.