Blogiin on tipahdellut uusia reseptejä viime aikoina harvakseltaan, koska muu elämä on vienyt aikaa kaikilta harrastuksilta. Viime viikolla iski kuitenkin ihan hirveä leipomisen tarve. En tiedä aiheuttiko sen Facebookissa vastaantullut suklaakakun ohje vai pitkä leipomistauko, leipoa kuiten piti. Ja tuska helpottui vain leipomalla. Samanlaisia oireita aiheuttaa joskus liikunta, kun on joutunut pitämään taukoa esimerkiksi sairastelun takia. Lenkille on vain pakko päästä, koska hirveä juoksuinto ei muuten mene ohi. Ohje on julkaistu Yhteishyvän nettisivuilla, ja sen varmaan usea bongasi Facebookissa, jossa sitä on mainostettu tehokkaasti viime aikoina.

Ohje: **½
Resepti on helppo, vatkataan ja sekoitetaan. Ainoa kohta, jota jäin pohtimaan oli tuo epämääräinen kuorrutuksen jäähtymisaika ”hieman”. Tarvitseeko kuorrutteen siis olla niin jäähtynyttä, että se jähmettyy heti kakun päälle kaaettaessa vai saako se olla selkeästi vielä kuumaa tai lämmintä?

Maku: **-
Tämä on todellinen suklaaentusiastin kakku, sillä maku on tuhdin täyteläinen. Suussa sulava on harhaanjohtava, koska ainakin tästä koeversiosta tuli sen verran tymäkkä koostumukseltaankin, ettei se suuhun sulanut. Mutta se saattoi johtua siitä, että pääsimme maistamaan kakkua vasta, kun se oli viettänyt yön jääkaapissa. Täyteläisyys kaipasi mielestäni jotain raikasta rinnalle, joten söimme suklaakakun pakasteesta löytyneiden kesän 2016 viimeisten vadelmien ja mansikoiden kanssa. Ehkä tämä olisi myös mahdollista halkaista ja laittaa väliin täytteeksi vadelmahilloa? Vadelma täydentäisi suklaan makua ja toisi raikkautta. Ellei nyt todella suuri suklaanhimo iske, niin vähän luulen, ettei tätä tule toiste tehtyä.