Todella tuhdisti suklainen kakku

Blogiin on tipahdellut uusia reseptejä viime aikoina harvakseltaan, koska muu elämä on vienyt aikaa kaikilta harrastuksilta. Viime viikolla iski kuitenkin ihan hirveä leipomisen tarve. En tiedä aiheuttiko sen Facebookissa vastaantullut suklaakakun ohje vai pitkä leipomistauko, leipoa kuiten piti. Ja tuska helpottui vain leipomalla. Samanlaisia oireita aiheuttaa joskus liikunta, kun on joutunut pitämään taukoa esimerkiksi sairastelun takia. Lenkille on vain pakko päästä, koska hirveä juoksuinto ei muuten mene ohi. Ohje on julkaistu Yhteishyvän nettisivuilla, ja sen varmaan usea bongasi Facebookissa, jossa sitä on mainostettu tehokkaasti viime aikoina.

Suussa sulava suklaakakku

Ainekset
10 palaa

200 g taloussuklaata
200 g margariinia
4 munaa
2 dl sokeria
4 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kuorrutus
150 g taloussuklaata
1 dl kermaa
1 rkl margariinia

Ohjeet
Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan 24 cm:n irtopohjavuoka. Sulata suklaa ja margariini yhdessä vesihauteessa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sulatettu ja jäähdytetty suklaa-rasvaseos.

Siivilöi kaakaojauhe jauhojen sekaan ja sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhot kevyesti nostellen taikinan sekaan. Levitä taikina tasaisesti vuokaan ja paista kakkua 175 asteessa noin 45 minuuttia.

Valmista kuorrutus. Kuumenna kerma kattilassa, mutta älä keitä. Lisää sekaan suklaa ja margariini. Sekoita, kunnes kuorrutus on tasaista. Anna jäähtyä hieman ja kuorruta kakku.

Ohje: **½
Resepti on helppo, vatkataan ja sekoitetaan. Ainoa kohta, jota jäin pohtimaan oli tuo epämääräinen kuorrutuksen jäähtymisaika ”hieman”. Tarvitseeko kuorrutteen siis olla niin jäähtynyttä, että se jähmettyy heti kakun päälle kaaettaessa vai saako se olla selkeästi vielä kuumaa tai lämmintä?

Maku: **-
Tämä on todellinen suklaaentusiastin kakku, sillä maku on tuhdin täyteläinen. Suussa sulava on harhaanjohtava, koska ainakin tästä koeversiosta tuli sen verran tymäkkä koostumukseltaankin, ettei se suuhun sulanut. Mutta se saattoi johtua siitä, että pääsimme maistamaan kakkua vasta, kun se oli viettänyt yön jääkaapissa. Täyteläisyys kaipasi mielestäni jotain raikasta rinnalle, joten söimme suklaakakun pakasteesta löytyneiden kesän 2016 viimeisten vadelmien ja mansikoiden kanssa. Ehkä tämä olisi myös mahdollista halkaista ja laittaa väliin täytteeksi vadelmahilloa? Vadelma täydentäisi suklaan makua ja toisi raikkautta. Ellei nyt todella suuri suklaanhimo iske, niin vähän luulen, ettei tätä tule toiste tehtyä.

Mainokset

Hiivan jämät käyttöön

Vappu lähestyy ja tein siman valmistumaan kerrankin hyvissä ajoin. Yleensä se on valmista just vappuaattona, niin nyt halusin, että se olisi juotavaa jo muutama päivä ennen vappua. Ei se enää vappupäivän jälkeen maistu, se on fakta. Se hiivan ”jämä” jäi sitten jääkaappiin pyörimään. En ole aikoihin leiponut leipää, joten kaivelin arkistoistani esille ohjeen, jolla leivoin joskus männä vuosina tosi usein. Resepti on tosi helppo ja nopea pyöräyttää uuniin, niin mietin vain, miksen ole aikoihin tätä leipää tehnyt. Sämpyläruutujen ohje on peräisin Valion Lämpimäisiä-kirjasta (julkaisuvuosi puuttuu).

Sämpyläruudut

sämpyläruudut1

Hiivan ”jämä”.

24 kpl
5 dl vettä
50 g hiivaa
1/2 dl siirappia
1 dl Valio Maitojauhetta
1 1/2 tl anista
1 1/2 tl kuminoita
1 1/2 tl suolaa
3 dl kaura- tai ruishiutaleita
9 dl vehnäjauhoja
50 g Valio Meijerivoita sulatettuna
Voiteluun Valio Maitoa
Pinnalle kaurahiutaleita

Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää siirappi ja kuivat aineet. Sekoita. Lisää lopuksi hiukan jäähtynyt voisula. Kaada taikina leivinpaperille uunipannulle. Kohota. Leikkaa ruuduiksi. Voitele ja ripottele pinnalle kaurahiutaleita. Kypsennä 200 asteessa 25 min.

sämpyläruudut2

Töhöpäinen leipuri ja desimitta, niin parempi pitää lukua paljonko niitä jauhoja on jo laittanut 🙂

Ohje: ***-
Murenna, sekoita, lisää ja pannulle – leivän leipomista helpoimmillaan. Ainoa kysymys on, että kauanko taikinaa olisi hyvä kohottaa. Annoin nousta 25 minuuttia. Ihan pelkästään pellille kaatamalla taikina ei tasaisesti levity, vaan sitä pitää kyllä levittää, että tulee tasainen. Ohjeessa käytetään maitojauhetta, mutta tein maitoon sämpyläruudut tällä kertaa. Lisäksi vaihdoin kaurahiutaeet kauraleseisiin, kun niitä sattui kaapissa olemaan. Vinkkinä: ei kannata kohottaa taikinaa kulhossa ja sitten vasta kaataa pellille. Tein niin kerran, eikä ruuduista tullut yhtä kuohkeita kuin pellillä kohotettaessa.

sämpyläruudut3

Maku: ***
Tämä on niitä ensimmäisiä ohjeita, joita olen aikoinaan alkanut kokkihatuilla arvioimaan. Ja yksi harvoista, joka on saanut täydet kolme kokin hattua. Kyllä, edelleen sämpyläruudut ovat maukkaita. Toisaalta harvoin uunilämpimänä syöty leipä on pahaa, mutta näissä kumina ja anis maistuvat loistavasti. Lapsikin oli sitä mieltä, että näitä pitäisi tehdä useammin. Ihmettelen itsekin, miksen ole näitä aikoihin leiponut. Muistelin, että olisin jakanut sämpyläruutuujen ohjeen jo täällä, mutta näköjään olimme leiponeet kaurahiutalepaketin ohjeella edellisellä kerralla.

sämpyläruudut4

Vierasvaraa

Sukulaisia pukkaa kylään tällä viikolla, niin innostuin leipomaan lasten kanssa. Olin jo ajat sitten laittanut itselleni muistiin linkin sitruuna-lakupaloihin, ja nyt oli hyvä hetki ottaa ohje käyttöön. Oli aika ottaa revanssi Kick-karkkien ja kerman sekoituksesta, jouluna yritin vatkata siitä kakun täytettä. Se epäonnistui silloin ihan totaalisesti. Bongasin sitruuna-lakupalat alkujaan Instagramista HSruoka-tililtä, ja ohje löytyy täältä.

Sitruuna-lakupalat

20 palaa

200 g voitalakupalat (1)
3 sitruunan mehu (1½ dl)
1 sitruunan raastettu kuori
4 kananmunaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl lakritsinjuurijauhetta
Lakritsikinuski:
2 dl kuohukermaa
10 (à 19 g) Kick-patukkaa
Koristeeksi:
nonparelleja

  • Paloittele voi kattilaan. Raasta yhden sitruunan kuori. Purista sitruunoiden mehut (1½ dl) kattilaan, lisää joukkoon kuoriraaste.
  • Kuumenna, kunnes voi sulaa. Jäähdytä kädenlämpöiseksi.
  • Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita munavaahdon joukkoon vuorotellen voiseosta ja jauhoseosta. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
  • Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30–35 minuuttia. Jäähdytä kakkupohja.
  • Mittaa kattilaan kuohukerma ja paloitellut Kick-patukat. Keitä hiljalleen poristen 5–10 minuuttia, kunnes seos on kiiltävän mustaa ja kinuskimaisen paksua.
  • Levitä kakkupohjan päälle. Koristele halutessasi nonparelleilla. Anna jähmettyä huoneenlämmössä.
  • Leikkaa annospaloiksi. Säilytä leivonnainen viileässä.

Vinkki: Lakritsinjuurijauhetta saa muun muassa ekokaupoista.

Ohje: **lakupalat (2)
Tulikohan minulla mittavirhe vai onkohan taikinan tarkoitus olla löysää? Nimittäin se oli yllättävän löysää. Pohja on samantyyppinen kuin mokkaruuduissa, niin sillä alkoi epäilyttää, onko sen tarkoitus olla löysää. Mokkistaikinani kun on aika paksua. Sormi meinasi mennä suuhun myös tuon lakritsikinuskin kanssa. Kymmenessä minuutissa se ei ollut todellakaan porissut kiiltävän mustaksi ja kinuskimaisen paksuksi. Lopulta se oli porisemassa 15 minuuttia, jonka jälkeen annoin sen olla kattilassa jäähtymässä hetken. Kinuski oli aika lirua vielä siinä vaiheessa, kun levitin sen pohjan päälle, joten se levittyi aika epätasaisesti, mutta onneksi jähmettyi lopulta, kun heitin pellin hetkeksi jääkaappiin (niin, ohje väittää, että se jähmettyy huoneenlämmössä tai sitten olin vain kärsimätön). Ohjeena sitruuna-lakupalat oli selkeä ja nopea toteuttaa.

lakupalat (3)

Maku: **-
Mikä pettymys nämä oli. Odotin jotain lakun ja sitruunan makuista mokkaruudun tapaista leivonnaista, mutta nöy. Ensinnäkin näistä tuli kamalan matalia, johtuiko löysästä taikinasta? Pohja oli aika tiivis. Toki saattoi myös vatkausvaiheessa mennä jotain vikaan, kun muksun kanssa touhusimme. Apukokki luo aina pienen vaaratekijän. Maku erityisesti ei vastannut odotuksia. Pohjassa maistuu todella voimakkaasti sitruuna, muttei lakritsi ollenkaan. Kinuski ei tuo yksinään tarpeeksi lakritsin makua paloihin. Pettymys, koska tuon lakritsin takia näitä aloin leipomaan. Aiemmin olen kokeillut lakritsamokkapaloja, ja todennäköisesti leivon niitä seuraavan kerran lakuhimooni enkä näitä.

Kriittisimmät koemaistajatkin nyrpistelivät nenäänsä näille, vaikka yleensä kaikki herkut maistuu. Toinen halusi syödä pelkän päällisen ja apukokin mielestä pohja oli hyvänmakuista. Olimme lopulta kaikki samaa mieltä, että ihan tavalliset mokkaruudut olisivat olleet parempia. Kiurunpesän isoin koemaistaja totesi, että lakritsi-lakupalat oli ihan OK. Ajatus on laittaa näitä pakastimeen, saa nähdä miten lakritsikinuskille käy.

PS.
Tajusin tätä kirjoittaessa, että olin muuten ostanut lakritsijauhetta, joka on eri asia kuin lakritsijuurijauhe. Näistä HS:n ohjeessa käytetty lakritsijuurijauhe on miedomman makuista kuin lakritsijauhe. Jos teelusikallinen tyjympää lakritsijauhetta maistui noin vienosti, niin kuinka lakritsiton maku olisi tullut juurijauheella?