Ei mikään arki-illan pyöräytys

Istuimme helatorstain aikoihin iltaa kavereiden kanssa, sillä oli uuden vuoden lupaukseeni kuuluvien toukokuun treffiemme aika. Helsingin Sanomien parsa-juustopiirakasta innostuneena lupauduin leipaisemaan sellaisen meille iltapalaksi. Ohje on julkaistu painetussa lehdessä 28.4.2016 ja löytyy täältäkin.

parsapiiras2

Parsa-juustopiiras

6 ANNOSTA
VALMISTUSAIKA 1½ H

Pohja:
125 g pehmeää voita
2½ dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta
3 rkl vettä

parsapiiras3

Kaulitsin taikinaa tasan tämän verran ja sitten painelin taikinan suoraan vuokaan.

Täyte:
1 nippu (500 g) tankoparsaa (vihreää tai valkoista tai molempia)
1 sipuli
1 rasia pinaattia
1 rkl voita
10 kirsikkatomaattia
2 dl kuohukermaa
3 kananmunaa
1 ruukku ruohosipulia
suolaa, mustapippuria
1 rasia ricottajuustoa

Päälle:
100 g ilmakuivattua kinkkua
yrttejä

  • Tee pohja. Nypi voi, jauhot ja juustoraaste murumaiseksi seokseksi. Lisää mukaan vesi ja sekoita taikinaksi. Laita kylmään vetäytymään noin tunniksi.
  • Kaaviloi taikina pyöreäksi jauhotetulla alustalla. Nosta paperilla vuorattuun uunivuokaan. Painele tasaiseksi jauhotetuilla sormilla niin, että taikina nousee reunoille asti. Laita toinen paperi päälle ja käytä painona esimerkiksi kuivattuja papuja tai herneitä.
  • Esipaista taikinaa 190-asteisessa uunissa noin 15–20 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja poista painot ja toinen paperi pohjan päältä.
  • Tee täyte. Kuori ensin parsat ja sipulit.
  • Keitä parsoja viisi minuuttia suolatussa vedessä. Valuta, kuivaa ja paloittele parsat.
  • Hienonna sipuli. Kuullota sipuli ja pinaatti voissa. Laita sipuli-pinaattiseos esipaistetun piiraspohjan päälle.
  • Ripottele pohjalle myös paloiteltu parsa ja halkaistut kirsikkatomaatit. Sekoita kerma ja munat keskenään. Sekoita joukkoon myös hienonnettu ruohosipuli, mausta suolalla ja pippurilla.
  • Kaada täyteseos piiraspohjan päälle. Ripottele pinnalle vielä ricottajuusto ja paista 165-asteisessa uunissa noin 30–40 minuuttia, eli kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut hieman väriä.
  • Koristele piiras ilmakuivatulla kinkulla ja yrteillä.

Resepti: Henri Alén

parsapiiras4

Vähän pelkäsinkin, että täytteitä on niin paljon, että muna-kermaseos valuu taikinareunuksen yli.

Ohje: **
Puolihuolimaton reseptin luku kostautui. Luin raaka-ainelistan hyvin ja itse ohjeen vain silmäilin pikaisesti. Silmäilynkin taisin tehdä vain vasemmalla silmällä. Sen verran shokkiyllätyksenä tuli, kuinka monivaiheinen ja aikaa vievää parsa-juustopiirakan teko on. Tajusin sen vasta siinä vaiheessa, kun aloin piirakkaa leipomaan arki-iltana töiden ja harrastusten jälkeen. Tämä ei todellakaan ole mikään arki-illan nopea uuniin pyöräytys. Ohjeessa sinänsä ei ole muuten mitään vikaan, kyllä tällä piirakan saa uuniin.

parsapiiras1

Maku: *½
Mikä pettymys. Näillä raaka-aineilla tämmönen lopputulos: ihan syötävää, muttei mitään ihmeellistä. Juustot ovat ihania, mutta tässä ricottaa oli liikaa. Olen kyllä aina kuvitellut, ettei juustoa voi koskaan olla liikaa. Näköjään se on mahdollista. Ehkä ricotta ei olisi ollut niin hallitseva, jos sen olisi sekoittanut enemmän muiden täytteiden sekaan. Nyt ricotta dominoi sekä makua että suutuntumaa. Parsaparka jäi ihan sivurooliin, vaikka se oli oikeastaan se syy, jonka takia tästä ohjeesta innostuin. Arkistoistani löytyy parempiakin parsapiirakan ohjeita, joten taidan turvautua niihin tulevaisuudessa, ellei jotain todella hyvää syytä kokeilla tätä uudestaan ilmaannu.

Mainokset

Vielä maistuu parsa

Viime viikon torstai oli erittäin hyvä reseptien bongauspäivä, sillä edellisen postauksen tomaatti-minttusalaatin lisäksi löysin samaisena päivänä pinaatti-rucola-parsapastan ohjeen. Tämä herkku julkaistiin Metro-lehdessä (5. kesäkuuta 2014). Ohje löytyy lehden näköisversiosta, ja se on näköjään julkaistu myös MeNaisten nettisivuilla.

pinaatti_rucola_parsapasta2

Pinaatti-rucola-parsapasta
6 hengelle, 40 minuuttia

1 dl pinjansiemeniä
100 g tuoreita pinaatinlehtiä
2 dl rucolaa
2 nippua vihreää parsaa
1 iso sipuli
4–6 valkosipulin kynttä
750 g maa-artisokkatäytteisiä ravioleja
(myös juustoraviolit tai vastaava määrä nauhapastaa käy)
vajaa 1 dl hyvää oliiviöljyä
mustapippuria, suolaa
½–1 sitruunan mehu
pala parmesaanijuustoa

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Huuhdo pinaatti ja leikkaa tai revi pienemmäksi. Huuhdo rucola.

Napsauta poikki parsojen kuivat tyviosat, pilko varret sopiviksi suupaloiksi ja keitä 3–4 minuuttia, juuri ja juuri kypsiksi. Valuta pois keitinvesi ja upota palat kylmään veteen, jotta kypsyminen lakkaa ja väri säilyy.

Keitä pasta kiehuvassa, suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan sopivan napakaksi. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota pannulla tilkassa oliiviöljyä läpikuultaviksi.

Lisää pinnalle pinaatti, parsapalat, iso loraus oliiviöljyä ja valutettu pasta. Mausta rouhitulla pippurilla ja suolalla. Sekoita nostellen ja jaa ruoka lautasille.

Purista annoksen päälle sitruunamehua. Koristele pinjansiemenillä sekä parmesaanista höylätyillä lastuilla.

Ohje: * ½
Ihan ensimmäiseksi: enpä muista koskaan nähneeni kaupassa maa-artisokkatäytteisiä ravioleja, ainakaan noissa perusmarketeissa ja -kaupoissa, joissa itse pääasiassa asioi.

Toisekseen, kun aloin tehdä pastaa, niin parsan valmistamiseen erikoistunut Kiurunpesän kokki kakkonen huuteli sohvalta, että kuoritko parsat? No, ei tässä niin käsketä, joten annoin palaa kuorimatta (olin ehtinyt leikellä jo puolet parsanipusta suupaloiksi).

Kolmanneksi: missä vaiheessa rucola sekoitetaan mukaan? Kaikkinensa ohje oli jotenkin sekava, mutkia oli ilmeisesti oiottu tekstissä ja muutamaan otteeseen piti miettiä, että mitä nyt pitikään oikein tehdä.

pinaatti_rucola_parsapasta1

Lopputulos: ** ½
Reseptin puutteista huolimatta sain pastan tehtyä. Olin läntännyt huuhdotut rucolat ja pinaatit samalle lautaselle odottamaan pannulle menoa, joten heitin rucolat yhtä aikaa pinaatin kanssa sekaan. Huono idea, sillä sinappikaalin maku hävisi pastasta lähes kokonaan. Rucola kannattaa siis sekoittaa viimeisenä. Pinaattia olisi saanut mielestäni olla enemmän, ainakin jos tekee kuten minä eli annoin sen hetken paistua sipulien (ja rucolan) kanssa pannulla ennen kuin lisäsin parsat ja tagliatellen. Sitruunamehu puolestaan maistui aika vienosti, joten sitä ehkä saisi olla ronskimmin.

Kaikesta huolimatta hyvää tuli. Söimme pinaatti-rucola-parsapastan grillatun possun lisäkkeenä ja nämä kaksi sopivat hyvin yhteen. Parsakausi jatkuu edelleen ja Kiurunpesässä ei ole vielä syöty niitä kyllästymiseen asti, joten luulen, että ennen kuin tältä vuodelta sesonki on ohi, niin meillä kokkaillaan vielä kerran tätä.

Sitruunainen pesto

Peruna-parsapasta yhdistää alkukesän herkut varhaisperunat ja parsan, joten pakkohan tätä oli kokeilla. Tosin parsakausi taitaa olla vähän jo ohi, kun vihreän parsan hinta oli noussut taivaisiin, ja toisaalta vielä ei saanut kotimaisia uusia perunoita. Laitoin uskaliaasti sitten valkoista parsaa. Ohje on julkaistu Helsingin Sanomissa 6. kesäkuuta 2013 ja löytyy myös täältä.

Peruna-parsapasta
noin 10 varhaisperunaa
1 nippu vihreää parsaa (500 g)
250 g pastaa (esim. penne, farfalle)

Pesto:hs_pesto (2)
¾ dl pinjansiemeniä
1 ruukku basilikaa
1 ruukku lehtipersiljaa
2 dl parmesaaniraastetta
1/2 (luomu)sitruunan kuori ja mehu
1 pieni valkosipulinkynsi
1 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria

Tarjoiluun:
oliiviöljyä
parmesaaniraastetta

Valmista pesto. Paahda pinjansiemenet kevyesti kuivalla pannulla. Nypi basilikasta ja persiljasta lehdet. Raasta parmesaani. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen kuorta hienolla terällä. Purista sitruunanpuolikkaasta mehu.

Laita pinjansiemenet, yrtit, kuorittu valkosipulinkynsi ja parmesaani monitoimikoneen kulhoon. Voit valmistaa peston myös sauvasekoittimella. Sekoita hetki ja lisää öljy ohuena nauhana. Mausta pesto sitruunankuorella ja -mehulla, suolalla ja mustapippurilla.

Pese varhaisperunat huolellisesti juuresharjalla. Viipaloi perunat 4–6 lohkoon.

Kuori parsat kevyesti ja katkaise tyvestä pois puinen osa. Viipaloi muutaman sentin pituisiksi vinoiksi paloiksi. Jos parsat ovat kovin paksuja, halkaise ne pituussuunnassa ja paloittele sitten paloiksi.

Kuumenna reilusti vettä isossa kattilassa. Mausta vesi suolalla. Lisää kiehuvaan veteen pasta. Kun pastan keittoajasta on jäljellä noin 4 minuuttia, lisää perunalohkot. Kun pasta alkaa olla napakan kypsää (tarkista kypsyys maistamalla), lisää parsapalat ja keitä vielä minuutti. Kaada keitinvesi pois, mutta jätä hieman kattilan pohjalle.

Sekoita joukkoon pesto. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa, mustapippuria tai sitruunamehua.

Annostele pasta lämpimille lautasille. Pirskota halutessasi päälle oliiviöljyä ja raasta parmesaania.

Resepti: Laura Kaapro

Ohje: **
Ohjeen suurin plussa on se, että keittoajoissa on annettu edes viitteellinen minuuttimäärä, joten kokemattomampikin osaa olla oikeaa aikaan tarkkailemassa kattilan sisältöä. Siitä huolimatta perunat jäi pikkusen liian koviksi, ehkä ne olivat liian isoina paloina.

hs_pesto

Lopputulos: *
Kastike ei maistu pestolta juuri ollenkaan. Vahvimpana makuna on sitruuna, eikä se voi johtua siitä, että vahingossa laitoin koko sitruunan kuoren, enkä vain puolikkaan. Sitruunanmehua puristin vain puolikkaasta ihan reseptin mukaisesti. Perinteisesti pestokastikkeeseenhan ei kuulu sitruuna missään muodossa. Lisäksi parmesaani maistuu tässä pestossa ihan liian vähän. Valkosipuliakin saisi olla enemmän. Kaiken huipuksi kattilan pohjalle jäi liikaa keitinvettä, mikä hieman vesitti peston makua. Muutenhan tämä on klassinen ruokalaji, joten toiste sitä voisi tehdä jollain toisella pesto-ohjeella.