Ystävänpäivä oli hyvä syy arkileipomiselle

Meidän jääkaapissamme ehti pyöriä pidemmän aikaa pussillinen ihka-aitoja choc chippejä. Niitä sellaisia, joista tehdään amerikkalaiset chocolate chip cookiesit, jotka jäävät ihanan pehmeiksi (chewy), ja joissa suklaa on kunnon köntteinä. Keksin harrastaa tällä viikolla ex tempore -leipomista muksujen kanssa, kun ystävänpäiväkin tarjosi hyvän verukkeen arkileipomiseen.

Juuri mihinkään muuhun kuin suklaapikkuleipiin ei aineksia kotoa valmiiksi löytynyt, joten päätin vihdoin hyödyntää chocolate chipit. Ohjeeksi kaivoin sen samaisen, jolla aikoinaan parantelin post exchange student syndroomaani cookiesien osalta.(1  Leivoin nimittäin tällä Valion Lämpimäisiä-kirjassa julkaistulla amerikkalaisten suklaaleipien ohjeella 1990-luvun loppupuolella usein. Vähän vastaavan ohjeen testaamisesta kirjoitin pari vuotta sitten.

Amerikkalaiset suklaaleivät

noin 50 kpl
chocchipcookies1 125 g Valion Meijerivoita
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 muna
100 g rouhittua hasselpähkinää
170 g taloussuklaata karkeaksi rouhittuna
1 tl vanilliini- tai vaniljasokeria
2 ½ dl vehnäjauhoja
¼ tl suolaa
½ tl soodaa

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon muna. Yhdistä loput aineet keskenään ja sekoita ne taikinaan. Nostele lusikalla pieniä kokkareita pellille. Jätä reilusti kohoamistilaa, sillä pikkuleivät leviävät paistettaessa. Paista 200 asteessa noin 8 minuuttia.

chocchipcookies2Ohje: ***-
Nämä pikkuleivät onnistuvat tumpelommaltakin leipurilta, voin luvata. Kunhan muistaa antaa voin lämmetä huoneenlämmössä, eikä yritä vatkata jääkaappikylmää voita. Olen useimmiten jättänyt pähkinät pois, ja ohje toimii niinkin hyvin. Kannattaa uskoa ohjetta ja jättää reilusti kohoamistilaa, olen joskus laittanut uuniin 12 pikkuleipää ja ottanut uunista pois yhden jättipikkuleivän.

Maku: ***-
Choc chip cookies ovat hyviä, en kai muuten olisi tällä ohjeella leiponut niin lukemattomia kertoja. Kunhan malttaa ottaa pikkuleivät ajoissa uunista, niin ne jäävät pikkaisen pehmeiksi keskeltä kuten pitääkin (ei kuitenkaan ihan täydellisen chewy, valitettavasti). En tiedä pystynkö makumuiston mukaisia täydellisiä suklaahippukeksejä koskaan kotioloissa paistamaan, mutta näillä pääsen ainakin tarpeeksi lähelle.

chocchipcookies3

1) Pahoittelen kielenkäyttöäni. Tekstityöläisenä pyrin välttämään anglisismeja ja englannin sanojen viljelyä suomenkielisessä tekstissä, mutta sitten on asioita, joiden suomenkieliset termit eivät tavoita oikeaa klangia.

Mainokset

Torttu kätkee yllätyksen

Edellisessä postauksessarunebergit6 alkanut reseptisuman purku jatkuu Runebergin merkeissä. En muista milloin olisin viimeksi itse leiponut Runebergin torttuja. Minulle riittää yksi kansallisrunoilijamme lempileivos per kausi, joten olen ostanut tortut kaupasta. Nyt on melkein kuukauden ajan tullut sosiaalisessa mediassa vastaan erilaisia uusio- ja yhdistelmäversioita, joissa talven kiihkeimmän leipomuskauden torttuja ja pullia yhdistellään ja versioidaan. On ollut runkeloisia, puffinsseja, Runebergin kakkuja, laskiaisrunebergejä, lenkkimakkaraversio ja vaikka mitä.

Ainoa, joka sykähdytti niin kovasti, että halusin kokeilla itsekin, oli Kinuskikissan versio. Sen jujuna on juustokakkuyllätys. Yksityiskohtainen ohje Runebergin piiloleivoksiin löytyy Kinuskikissan sivulta. Kinuskikissa teki yllätysleivonnaiset shottilasimuotteihin, joten jos käytät sellaisia, niin linkin takaa voi lukea tarkemmat ohjeet torttujen tekoon niiden avulla. En löytänyt lähikauppakeskuksesta shottilasimuotteja, joten tein nämä ihan normimuffinssivuokiin.

Runebergin piiloleivokset

8 kappalettarunebergit3
Taikina:
30 g piparkakkuja
1 dl mantelijauhetta
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
85 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
½ dl sitruunamehua (tai appelsiinimehua tai maitoa)
Täyte:
1 liivatelehti
1 dl kuohukermaa
¾ tl vaniljasokeria
¾ tl sokeria
¼ dl punssia
100 g vaniljatuorejuustoa
Pinnalle:
vadelmahilloa
sokerikuorrutetta

runebergit4Laita piparkakut pakastuspussiin ja murskaa painelemalla kaulimella päältä. Sekoita keskenään piparimurut, mantelijauhe, jauhot, leivinjauhe, kardemumma ja vaniljasokeri. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Sekoita joukkoon vuorotellen jauhoseosta ja sitruunamehua. [Ohje jatkuu shottilasivuoan kanssa.]

Paista 200 asteessa noin 22 minuuttia. Käännä vuoka puolivälissä siten, että luukkua kohden ollut puoli tulee uunin takaseinään päin. Näin varmistat tasaisen kypsymisen. Huomaathan, että uunien tehoissa on eroja ja paistoaika saattaa vaihdella. Jos taikina ei kypsy kunnolla, torttua on vaikeampi irroittaa vuoasta.

Anna leivosten jäähtyä vuoassa ja siirrä sitten jääkaappiin, kunnes leivokset ovat kylmiä. [Ohje jatkuu shottilasivuoan kanssa.]

Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen. Mittaa kulhoon kerma ja sokerit. Vatkaa vaahdoksi. Kuumenna punssi kiehuvaksi. Sulata joukkoon liotettu liivate. Yhdistä liivateseos ja vaniljatuorejuusto. Sekoita kermavaahdon joukkoon. Täytä kupit pursottaen tai lusikan avulla. Tasoita pinta. Laita jääkaappiin hyytymään pariksi tunniksi.

Peitä täyte pienellä hillonokareella. Pursota hillon ympärille reunus sokerikuorrutteella.

runebergit2Ohje: ***-
Ohje Runebergin piiloleivoksiin on mahtavan selkeä. Jos puljaa shottilasimuottien kanssa, niin saa kuvalliset ohjeet, miten kannattaa toimia. Yhtäkään kysymystä ei herännyt tätä lukiessa eikä leipoessa. Ohjeen kommenteissa joku vinkkasi, että oli omenaporalla tehnyt Runebergin torttuihin reikiä, että saa isomman hillosilmän. Otin vinkistä vaarin ja kaivelin omenaporalla muffinssivuokiin tekemiini torttuihin kolot täytettä varten. Taikinasta tuli muuten seitsemrunebergit1än keskikokoista muffinsia, mutta täytettä jäi puolet käyttämättä. Huolella varmaankin voisi siis tehdä isommalle porukalle näitä niin, että tuplaisi taikinan ainekset ja tekisi 12 muffinssivuokaan tortut (nyt muutamassa olisi saanut olla taikinaa vähän enemmän). Täytettä varmasti riittää 12 torttuun. Paistoin leipomuksia 14 minuuttia 200 asteessa.

runebergit5

Maku: **½
Piiloleivokset olivat mahtavan hauska idea. Juustokakkutäyte keventää muuten aika tymäkkää Runebergin torttua. Koemaistajista isoin tykkäsi myös, keskimmäiselle upposi hyvin, mutta nuorin söi pelkät täytteet ja ilmoitti sitten, ettei tykkää. Käytin appelsiinimehua sekä taikinaan että liivatteen sulattamiseen. Jäin itse kaipaamaan Runebergin torttuihin olennaisesti kuuluvaa punssin makua, mutta muuten hauskat ja maukkaat leivonnaiset tuli.

Ampselusta kanan kaveriksi

Viimeisten kahden viikon aikana olen törmännyt lehdissä ja somessa aika moneen mielenkiintoiseen ruokaohjeeseen. Aloitetaan reseptisuman purku appelsiinibroilerilla, joka tuli vastaan Yhteishyvässä (1/2017). Appelsiini kanan kaverina kuulosti niin hyvältä yhdistelmältä, että oli piti kokeilla olisiko tästä uudeksi arkiruokaklassikoksi pasta bolognesen ja makaronilaatikon rinnalle. Ohje löytyy myös Yhteishyvän nettisivuilta.

Appelsiinibroileri

6 annosta
Tarjoa lisäksi jasmiiniriisiä.

2 pkt (600 g) broilerin fileesuikaleita
½ dl soijakastiketta
1 rkl öljyä
2 rkl vettä

appelsiinibroileri3

 

 

 

 

 

KASTIKE
2 dl appelsiineista puserrettua mehua
1 tl appelsiinin kuoriraastetta
2 rkl fariinisokeria
1 rkl soijakastiketta
2 rkl tomaattipyrettä
2 tl srirachakastiketta
2 tl viinietikkaa
ripaus suolaa ja mustapippuria

PINNALLE
2 rkl seesaminsiemeniä
50 g purjoa

appelsiinibroileri1

Sekoita suikaleiden joukkoon soijakastike, vesi ja öljy. Anna maustua 20 minuuttia. Sekoita kastikeainekset keskenään. Valuta broilerista liemi. Kuumenna 1–2 rkl öljyä vokissa tai pannulla. Paista broileri ruskeaksi. Nosta pois pannulta. Sekoita kastike ja kaada kastike pannulle ja keitä pari minuuttia. Siirrä broileripalat takaisin ja kuumenna kunnes kastike on saostunut. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää pinnalle siemeniä ja purjorenkaita.

Ohje: ***
Selkeä ja helppo noudattaa ohje. Pitkästä aikaa resepti, joka ei herätä lisäkysymyksiä.

appelsiinibroileri2

Maku: **
Appelsiinibroileri jakoi koemaistajien mielipiteet täysin kahtia. Mielestäni tämä oli hyvää ja olisi ihan kelpo vaihtoehto arkipöperöksi. Nuorin koemaistaja ilmoitti jo tuoksun perusteella, ettei tykkää. Kun samaa ruokaa oli toisen kerran tarjolla, hän ilmoitti haluavansa makaronilaatikkoa. Toinen juniorimaistaja ei heti lämmennyt, mutta lopulta maistoi ja söi ihan mukavasti. Toisella tarjoilulla hän söi jo mukisematta, mutta näki ettei tämä ollut hänenkään suuri suosikki. Iso koemaistaja oli neutraali, ei mitään ylistystä, mutta maistui kuulemma ihan hyvälle leivän päällä. Itse tein toisella ruokailukerralla tästä kanasalaatin ja siinä varsinkin appelsiininmaku toimi kivasti. Valitettavasti tämä ei taida kuitenkaan yltää arkiruokien suosikkilistalle.

Mikä on ampselus?
Sanoin pienenä appelsiineja ampseluksiksi, ja nimitys on jäänyt elämään.