Category Archives: Keitto

Oho ja wow

Posted on by

Graavilohen, mädin, kinkun ja pipareiden jälkeen on palattu perusasioiden äärelle ja perhe pitäisi päivittäin ruokkia. Keksin kokeilla minestronekeittoa ja muistelin, että keittiön hyllystä löytyvässä Kotiruoka-kirjassa (Kaisa Isotalo ja Raija Kuittinen, Otava 2001) on siihen ohje. Alkoi uuden vuoden arkikokkailut aikamoisella yllätyksellä.

minestrone4

Minestronekeitto

minestrone1100 g palvikinkkua tai pekonia
1 sipuli
1 porkkana
pala purjoa
(pieni pala kaalia)
1 l vettä tai kasvis- tai lihalientä
yrttisuolaa
½–1 dl makaroneja
1 dl herneitä
1–2 valkosipulin kynttä
1–2 rkl tomaattisosetta
hiven valkopippuria
1 tl kirveliä, meiramia

• Leikkaa pekoni tai kinkku, sipuli, porkkana, purjo ja kaali ohuiksi suikaleiksi. Paahda kinkkusuikaleita kattilan pohjalla, kunnes rasva hiukan sulaa. Lisää joukkoon kasvissuikaleet ja ruskista kevyesti haarukkavatkaimella sekoitellen. Lisää vesi ja suola ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Lisää kattilaan makaronit, herneet sekä mausteet ja keitä, kunnes makaronit ovat kypsiä. Lisää tarvittaessa nestettä ja tarkista maku. Ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa.

minestrone3

Tässä vaiheessa tuoksu oli huumaava.


Ohje: ***-
Reseptiä on helppo seurata, eikä keiton tekeminen vaadi mitään erikoisia kokkitaitoja tai -kokemusta. Perussettiä, mitä juurikin oli haussa. Tein keiton pekonista ja kasvisliemestä, mutta jätin yrttisuolan pois, koska sitä meillä ei ole. Mausteeksi laitoin meiramia.

Maku: ***-
Rehellisesti sanottuna en odottanut minestronelta oikeastaan mitään. Kunhan saisin perheelle lounaan pöytään. Kun maistoin keittoa niin suusta pääsi ihan spontaanisti ”oho”. Siis hyvä oho. Oli pakko maistaa toinenkin lusikallinen. Ja todellakin minestronesta tuli superhyvää. En muista milloin viimeksi olisin antanut näin hyvät kokinhatut ohjeelle. Mistä sitten miinus? Muksut hieman nyrpistelivät nenäänsä keiton sipuleille ja olisivat alkuun halunneet syödä pelkät pastat. Lopulta minestrone maistui kummallekin hyvin. Taas todistettu se, että yksinkertaisista perusasioista saa järkyttävän hyvää ruokaa.

minestrone5

Kiurunpesän muutos:
Ihan ehdottomasti teen tätä uudelleen parilla pienellä muutoksella. Vähennän sipulin määrää ja lisään toisen porkkanan sekä laitan enemmän herneitä ja pastaa. Ihan vain, jotta se maistuisi vielä paremmin junioreille. Samalla vaivalla voisin tehdä annoksen tuplana, meillä tästä tuli kolme aikuisten lautasellista ja kaksi lasten.

Paahdettu pettymys

Posted on by

Syksyn MeNaiset on tarjonneet inspiraatiota arkikokkailuun jo useamman kerran. Aiemmin arvioidun lihapullavuoan lisäksi innostuin kokeilemaan tomaattikeittoa, johon tomaatit ensin paahdetaan uunissa. Ohje on julkaistu MeNaisten numerossa 38/2015.

Tomaattikeitto

4 ANNOSTA
VALMISTUSAIKA 30 MIN
4 rasiaa (800 g) kirsikkatomaatteja
4 valkosipulinkynttä
2 oksaa rosmariinia
1 rkl öljyä
5 dl vettä
1 ½ tl suolaa
pippuria myllystä
1 dl ruokakermaa

  1. Aloita paahtamalla tomaatit, valkosipulit ja rosmariini. Kuumenna uuni 200 asteiseksi. Kokoa tomaatit, kuoritut valkosipulin kynnet ja rosmariini lehdet uunivuokaan. Lorauta öljy päälle ja sekoita. Paahda noin 15 minuuttia, kunnes ensimmäiset tomaatit ruskistuvat ihan vähän.
  2. Nosta paahtuneet kasvikset teho- tai sauvasekoittimen kulhoon ja soseuta tasaiseksi.
  3. Kaada seos kattilana, ohenna vedellä ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna keiton kiehahtaa ja lisää kerma.

Ohje: ** ½
Minulla on kova usko siihen, että yksinkertaisista aineksista saa hyvää ruokaa. Tämä ohje vaikutti juuri sellaiselta: muutama hyvä raaka-aine ja nopea tehdä. Ohjekin vaikuttaa pätevältä, vaikka rosmariinin suhteen tekisin vähän toisin. Ohjeen mukaan rosmariineista riivitään vain lehdet uuniin, mutta itse laittaisin oksat kokonaisina, ja ottaisin ne pois ennen soseuttamista. Ainakaan meidän sauvasekoittimella se ei mennyt hienoksi, vaan lehdet jäivät kokonaisiksi ja olivat vähän ikäviä sattumia valmiissa keitossa.

Maku: *
Ulkonäkö ei ole houkutteleva: keitto ei ole läheskään niin ihanan ja herkullisen punaista kuin lehden kuvassa (photoshopattu?). Eikä keitto maistu oikein miltään, vaan maku on todella pliisu. Rosmariinin lehdet tuntuvat hampaissa, mutta eivät oikein maistu. Kaiken lisäksi tästä tulee neljä linnun annosta, mutta aikuisten oikeasti ohjeesta saa kaksi keittoannosta. Kaikin puolin hyvältä kuulostava ohje, mutta aikamoinen pettymys.

Hernekeitto, hernari, hernerokka

Posted on by

Laskiaisen kunniaksi keksin viikonloppuna kokeilla elämäni ensimmäistä kertaa hernekeiton tekemistä ihan itse. Modernina emäntänä googlasin ohjeen ja ensimmäiseksi kohdalle osunut vaikutti pätevältä, joten ei muuta kuin kauppaan herneitä ja siankylkeä ostamaan. Ohje on napattu Kotikokeilta täältä.

Hernekeitto
10 annosta

500 g herneitä
2,5–3 l vettä
iso sipuli
meiramia
kokonaisia maustepippureita
suolaa
porkkanaa
kinkkua/potkaa/palvikinkkua/palvipotka
sinappia

Huuhdo herneet ja laita ne likoamaan noin 8–10 tunniksi pariin litraan vettä. Keitä herneet liotusvedessä ja lisää mausteet sekaan.

Pilko porkkana ja sipuli ja lisää jo pehmenneiden herneiden joukkoon samoin pienitty liha. Lisää keittoon vettä. Keitä vielä, että porkkanat kypsyvät. Keittämiseen kuluu helposti nelisen tuntia, tai meillä kyllä levyn ykkösellä sellanen 10 tuntia..mutta sit on kyllä hyvää!

Toisaalta keiton voi antaa hautua uunissa.

Täyteläisen ja paksun keiton saat, kun keität keiton edellisenä päivänä ja jätät keiton seisomaan kylmään yön yli. Seuraavana päivänä lämmität keiton hiljaisella lämmöllä.

IMG_20140303_185311Ohje: **-
Ensilukemalla homma vaikuttaa ihan simppeliltä, mutta sitten kun aloin oikeasti keittämään keittoa niin piti muutaman kerran miettiä, että miten tämä nyt kannattaa tehdä. Tällaisena hernarinoviisina olisin kaivannut tarkempaa ohjeistusta mausteiden määrästä. En käytä meiramia oikeastaan mihinkään, niin en tiennyt, että paljonko sitä uskaltaa laittaa. Lunttasin Kotiruokaa-keittokirjasta (2001) lopulta meiramimääräksi kaksi teelusikallista. Pippureita heitin sekaan pienen kourallisen verran ja lihaksi laitoin palvattua siankylkeä.

Lopputulos: **+
Tein niin, että keitin hernerokkaa lauantaina nelisen tuntia, jäähdytin ja annoin olla jääkaapissa yön yli. Seuraavana päivänä keitto lämmitettiin ja annettiin todella hiljalleen porista liedellä toiset neljä tuntia. Ja ai että, kyllä vaan tuli aika maukasta. Yleensä tulee hernekeittoa syötyä lähinnä silloin kun sitä on lounasruokalassa tai vastaavassa tarjolla, mutta tämän jälkeen meillä varmaan keitellään sitä toistekin. Tosin mitään pikaruokaahan tämä ei ole 🙂