Graavilohen, mädin, kinkun ja pipareiden jälkeen on palattu perusasioiden äärelle ja perhe pitäisi päivittäin ruokkia. Keksin kokeilla minestronekeittoa ja muistelin, että keittiön hyllystä löytyvässä Kotiruoka-kirjassa (Kaisa Isotalo ja Raija Kuittinen, Otava 2001) on siihen ohje. Alkoi uuden vuoden arkikokkailut aikamoisella yllätyksellä.

Minestronekeitto

100 g palvikinkkua tai pekonia
1 sipuli
1 porkkana
pala purjoa
(pieni pala kaalia)
1 l vettä tai kasvis- tai lihalientä
yrttisuolaa
½–1 dl makaroneja
1 dl herneitä
1–2 valkosipulin kynttä
1–2 rkl tomaattisosetta
hiven valkopippuria
1 tl kirveliä, meiramia

• Leikkaa pekoni tai kinkku, sipuli, porkkana, purjo ja kaali ohuiksi suikaleiksi. Paahda kinkkusuikaleita kattilan pohjalla, kunnes rasva hiukan sulaa. Lisää joukkoon kasvissuikaleet ja ruskista kevyesti haarukkavatkaimella sekoitellen. Lisää vesi ja suola ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Lisää kattilaan makaronit, herneet sekä mausteet ja keitä, kunnes makaronit ovat kypsiä. Lisää tarvittaessa nestettä ja tarkista maku. Ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa.

Tässä vaiheessa tuoksu oli huumaava.

Ohje: ***-
Reseptiä on helppo seurata, eikä keiton tekeminen vaadi mitään erikoisia kokkitaitoja tai -kokemusta. Perussettiä, mitä juurikin oli haussa. Tein keiton pekonista ja kasvisliemestä, mutta jätin yrttisuolan pois, koska sitä meillä ei ole. Mausteeksi laitoin meiramia.

Maku: ***-
Rehellisesti sanottuna en odottanut minestronelta oikeastaan mitään. Kunhan saisin perheelle lounaan pöytään. Kun maistoin keittoa niin suusta pääsi ihan spontaanisti ”oho”. Siis hyvä oho. Oli pakko maistaa toinenkin lusikallinen. Ja todellakin minestronesta tuli superhyvää. En muista milloin viimeksi olisin antanut näin hyvät kokinhatut ohjeelle. Mistä sitten miinus? Muksut hieman nyrpistelivät nenäänsä keiton sipuleille ja olisivat alkuun halunneet syödä pelkät pastat. Lopulta minestrone maistui kummallekin hyvin. Taas todistettu se, että yksinkertaisista perusasioista saa järkyttävän hyvää ruokaa.

Kiurunpesän muutos:
Ihan ehdottomasti teen tätä uudelleen parilla pienellä muutoksella. Vähennän sipulin määrää ja lisään toisen porkkanan sekä laitan enemmän herneitä ja pastaa. Ihan vain, jotta se maistuisi vielä paremmin junioreille. Samalla vaivalla voisin tehdä annoksen tuplana, meillä tästä tuli kolme aikuisten lautasellista ja kaksi lasten.