Läpikulkumatkalla

Meillä oli viime viikonloppuna ihania vieraita käymässä, kun sukulaistyttöjä oli kaksin kappalein kylästelemässä. Toisella heistä oli varsin jännä matka, sillä hän jatkoi meiltä Tukholman kautta Amerikan ihmemaahan. Tokihan meillä leivotaan kaukaa tulevien vieraiden kunniaksi. Bongasin jo aiemmin Valion some-virrasta minttu-suklaapalojen ohjeen ja nyt oli hyvä sauma testata niitä, kun meitä oli tarpeeksi monta tuhoamassa pellillinen herkkua. Ohje löytyy täältä.

minttu-suklaapalat1

Minttu-suklaapalat

24 palaa / uunipellillinen

Valmistusaineet
200 g Valio voita
2 dl Valio kevytmaitoa
5 dl vehnäjauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1 rkl (1 rkl = 3 tl) leivinjauhetta
4 kananmunaa
2 dl sokeria
1 ½ dl Marianne crush -rouhetta

minttu-suklaapalat4

KUORRUTUS
100 g Valio normaalisuolaista voita
1 dl tomusokeria
1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa minttu-suklaa

PINNALLE
n. 50 g tummaa suklaata ta minttusuklaata

Valmistusohje

  • Sulata voi kattilassa tai mikrossa. Lisää voisulaan kylmä maito, niin se samalla jäähtyy.
  • Yhdistä vehnäjauhot, kaakao- ja leivinjauhe.
  • Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi.
  • Sekoita muna-sokerivaahtoon voi-maitoseos, jauhoseos sihdin läpi sekä karkkirouhe. Sekoita tasaiseksi.
  • Kaada leivinpaperille uunipannulle.
  • Kypsennä uunin keskiosassa 200 asteessa 15–17 min.

minttu-suklaapalat5

KUORRUTUS

  • Sulata voi kattilassa. Sekoita joukkoon tomusokeri. Anna jäähtyä.
  • Lisää rahka. Sekoita tasaiseksi. Enemmän kuorrutusta haluavat – kuorrute on helppo tehdä puolitoista tai kaksinkertaisena.
  • Levitä kuorrutus tasaisesti jäähtyneelle leivospohjalle. Jos kuorrutus tuntuu vielä liian löysältä, nosta se hetkeksi jääkaapppiin (voi jähmettyy kylmetessään).
  • Koristele juustohöylällä tai kuorimaveitsellä tehdyillä suklaalastuilla.
  • Säilytä jääkaapissa.

VINKKI: TUMMAT MINTTU-SUKLAAPALAT

  • Lisää kuorrutuksen voisulaan 1 rkl kaakaojauhetta. Ripottele jo hieman kohmettuneen kuorrutteen päälle suklaalastujen sijaan 1/2 dl (30 g) Marianne crush -rouhetta.

minttu-suklaapalat3Ohje: ***-
Ohjeena minttu-suklaapalat on aika pomminvarma. Ihmettelin vähän, kun taikinan koostumus oli hassun kokkareinen jo ennen kuin lisäsin karkkirouheen (laitoin sen ihan viimeisenä, kun kaikki muut ainekset olivat jo hyvin sekoitettu). Jos on joskus ennenkin leiponut edes vähäsen, niin kyllä tämä pitäisi onnistua.

Kokeilin muuten ensin tehdä kuorrutusta varten juustohöylällä suklaalastuja, sitten ihan raastimella. Molemmat tavat olivat aika onnettomia, joten päädyin vanhaan, hyvään keinoon: veitsellä leikkuulaudan päällä. Siinä suklaa ei sula niin pahasti sormiin kun kahdessa edellä mainitussa tavassa. Tämä oli myös huomattavasti nopeampi tapa saada suklaahippuja tai -lastuja aikaiseksi.

Maku: **
Minttu-suklaapalat ovat hyviä, muttei mitään erikoishypermahtavan herkullisia. Odotin, että minttu maistuisi voimakkaammin, mutta nyt se ei kyllä mitenkään erityisemmin erottunut suklaan rinnalta. Nämä täytyy säilyttää jääkaapissa, mutta mielestäni maku ja koostumus vähän kärsi jääkaapin kosteudesta. Ei minttu-suklaapaloja kyllä huoneenlämmössäkään voi säilyttää, kun kuorrutteessa on rahkaa. Pohja on muutenkin huomattavasti tiiviimpi kuin mihin olen mokkapaloissa tottunut.

Tuomio on siis, että ihan OK hyviä mielestäni, mutta koemaistajat kehuivat herkullisiksi. Menee osastoon voisin tehdä vaihtelua kaivatessani toistekin, mutta seuraavaan mokkis-himoon kokeilen jotain muuta uutta ohjetta. Tai perinteistä, sillä ei ole vielä perinnereseptillä tehtyjä mokkaruutuja parempia löytynyt.

minttu-suklaapalat2

Kiurunpesän kielinurkka:
Olen kasvanut kutsumaan mokkapaloja mokkaruuduiksi. En ole ihan varma onko tässä kyse jonkinlaisesta pohjoisen kielierosta vai ainoastaan meidän perheemme nimityksestä. Ensimmäisen kerran törmäsin mokkapaloihin muutettuani Tampereelle. Edelleenkään kieleni ei taivu kutsumaan niitä mokkapaloiksi. Ettette ihmettele 🙂

Mainokset

Luotto kreikkalainen

Mies oli kokkailuvastuussa viikonloppuna, ja hän kaivoi jälleen esille tsatsikin luotto-ohjeemme, joka on aikoinaan poimittu Kotikokin sivuilta. Varmaan silloin päätynyt käyttöömme, koska se tulee ensimmäisenä Googlen osumissa vastaan, mutta miksi vaihtamaan hyvää ja toimivaa ohjetta johonkin muuhun.

Tsatsiki

Kiurunpesän muutos
Koska kauhan varressa oli perheen lime-intoilija, niin sitruunamehun tilalle tuli limen mehua.

P.S. 
Käyttämällä Lindahlsin turkkilaista jugurttia, välttyy jugurtin valuttamiselta. Lindahls on just sitä, jonka purkin kyljessä on partaukkelin kuva.

Trendikäs Hugo

Sen perusteella, mitä ystäväni Facebookiin postailivat, niin viime kesän trendikkäin drinksu oli Hugo, vaikkei Groteskin terassilla sellaista osattukaan tehdä (?!). Koko kesän suunnittelin, että täytyy kokeilla Hugon tekemistä kotonakin. Hommasin Ikeasta jopa seljankukkamehua sitä varten. Eipä tullut kertaakaan tehtyä. Loppukesästä pääsin lopulta maistamaan Hugoa Mallorcalla. Tämän kevään lämpimät illat ovat nostattaneet Hugo-himoa uudelleen niin kovasti, että vihdoin sain tehtyä sellaisen kotona. Lähdeaineiston etsinnässä Google antoi ensimmäiseksi osumaksi Soppa365:n ohjeen.

Hugo

omaHugo

Oman terassin Hugo.

1 annos, valmistusaika 3 min, vaikeustaso yksi lusikka

Ainekset

1 rkl seljankukkamehutiivistettä (esim. Ikea tai Belvoir Elderflower Cordial)
1 dl kuohuviiniä
1 rkl kivennäisvettä
muutama jääpala
minttua

Valmistusohje

  1. Täytä pieni lasi jäillä. Valuta lasin pohjalle mehutiivistettä. Kaada päälle prosecco ja kivennäisvesi. Sekoita varovasti.
  2. Koristele mintulla.

Ohje: ***
Yksinkertaista, helppoa. Mutta siis vain ruokalusikallinen kivennäisvettä?

mallorcanhugo

Mallorcan Hugo.

Maku: **½
Hugo on ihana kesäisen kepeä drinkki. Pahimmassa Hugon himossani tein drinkin cavasta, koska sitä sattui jääkaapissa olemaan. Ei hyvä. Seuraavaa varten hommasin kunnon proseccoa ja kyllä, kuohujuomilla on eroa. Ehdottomasti kannattaa tehdä proseccoon, eikä ihan mihin tahansa kuohuvaan. Tätä kuvaillaan Soppa365:n sivuilla kevennetyksi versioksi mojitosta. Jos haluaa enemmän mojitoa muistuttavan makuelämyksen, niin minttua kannattaa vähän murskata eikä vain laittaa koristeeksi. Löysin myöhemmin myös ohjeen, jossa juomaan laitetaan limeä. Ohjeissa myös vaihtelee kivennäisveden määrä. Toisin sanoen tästä saa vähällä vaivalla muokattua juuri omaan makuun sopivan drinksun. Itse ei kaivannut limeä tähän ollenkaan, mutta ehkä vähän enemmän seljankukkamehutiivistettä ja mintun makua.