Sukulaisia pukkaa kylään tällä viikolla, niin innostuin leipomaan lasten kanssa. Olin jo ajat sitten laittanut itselleni muistiin linkin sitruuna-lakupaloihin, ja nyt oli hyvä hetki ottaa ohje käyttöön. Oli aika ottaa revanssi Kick-karkkien ja kerman sekoituksesta, jouluna yritin vatkata siitä kakun täytettä. Se epäonnistui silloin ihan totaalisesti. Bongasin sitruuna-lakupalat alkujaan Instagramista HSruoka-tililtä, ja ohje löytyy täältä.

Sitruuna-lakupalat

20 palaa

200 g voita
3 sitruunan mehu (1½ dl)
1 sitruunan raastettu kuori
4 kananmunaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl lakritsinjuurijauhetta
Lakritsikinuski:
2 dl kuohukermaa
10 (à 19 g) Kick-patukkaa
Koristeeksi:
nonparelleja

• Paloittele voi kattilaan. Raasta yhden sitruunan kuori. Purista sitruunoiden mehut (1½ dl) kattilaan, lisää joukkoon kuoriraaste.
• Kuumenna, kunnes voi sulaa. Jäähdytä kädenlämpöiseksi.
• Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita munavaahdon joukkoon vuorotellen voiseosta ja jauhoseosta. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
• Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30–35 minuuttia. Jäähdytä kakkupohja.
• Mittaa kattilaan kuohukerma ja paloitellut Kick-patukat. Keitä hiljalleen poristen 5–10 minuuttia, kunnes seos on kiiltävän mustaa ja kinuskimaisen paksua.
• Levitä kakkupohjan päälle. Koristele halutessasi nonparelleilla. Anna jähmettyä huoneenlämmössä.
• Leikkaa annospaloiksi. Säilytä leivonnainen viileässä.

Vinkki: Lakritsinjuurijauhetta saa muun muassa ekokaupoista.

Ohje: **
Tulikohan minulla mittavirhe vai onkohan taikinan tarkoitus olla löysää? Nimittäin se oli yllättävän löysää. Pohja on samantyyppinen kuin mokkaruuduissa, niin sillä alkoi epäilyttää, onko sen tarkoitus olla löysää. Mokkistaikinani kun on aika paksua. Sormi meinasi mennä suuhun myös tuon lakritsikinuskin kanssa. Kymmenessä minuutissa se ei ollut todellakaan porissut kiiltävän mustaksi ja kinuskimaisen paksuksi. Lopulta se oli porisemassa 15 minuuttia, jonka jälkeen annoin sen olla kattilassa jäähtymässä hetken. Kinuski oli aika lirua vielä siinä vaiheessa, kun levitin sen pohjan päälle, joten se levittyi aika epätasaisesti, mutta onneksi jähmettyi lopulta, kun heitin pellin hetkeksi jääkaappiin (niin, ohje väittää, että se jähmettyy huoneenlämmössä tai sitten olin vain kärsimätön). Ohjeena sitruuna-lakupalat oli selkeä ja nopea toteuttaa.

Maku: **-
Mikä pettymys nämä oli. Odotin jotain lakun ja sitruunan makuista mokkaruudun tapaista leivonnaista, mutta nöy. Ensinnäkin näistä tuli kamalan matalia, johtuiko löysästä taikinasta? Pohja oli aika tiivis. Toki saattoi myös vatkausvaiheessa mennä jotain vikaan, kun muksun kanssa touhusimme. Apukokki luo aina pienen vaaratekijän. Maku erityisesti ei vastannut odotuksia. Pohjassa maistuu todella voimakkaasti sitruuna, muttei lakritsi ollenkaan. Kinuski ei tuo yksinään tarpeeksi lakritsin makua paloihin. Pettymys, koska tuon lakritsin takia näitä aloin leipomaan. Aiemmin olen kokeillut lakritsamokkapaloja, ja todennäköisesti leivon niitä seuraavan kerran lakuhimooni enkä näitä.

Kriittisimmät koemaistajatkin nyrpistelivät nenäänsä näille, vaikka yleensä kaikki herkut maistuu. Toinen halusi syödä pelkän päällisen ja apukokin mielestä pohja oli hyvänmakuista. Olimme lopulta kaikki samaa mieltä, että ihan tavalliset mokkaruudut olisivat olleet parempia. Kiurunpesän isoin koemaistaja totesi, että lakritsi-lakupalat oli ihan OK. Ajatus on laittaa näitä pakastimeen, saa nähdä miten lakritsikinuskille käy.

PS.
Tajusin tätä kirjoittaessa, että olin muuten ostanut lakritsijauhetta, joka on eri asia kuin lakritsijuurijauhe. Näistä HS:n ohjeessa käytetty lakritsijuurijauhe on miedomman makuista kuin lakritsijauhe. Jos teelusikallinen tyjympää lakritsijauhetta maistui noin vienosti, niin kuinka lakritsiton maku olisi tullut juurijauheella?