Kasvista arkeen

Tammikuu ja uusien helppojen, nopeiden arkiruokareseptien metsästys on taas alkanut. Koska keitoista riittää syötävää useammallekin päivälle, niin pläräsin soppaohjeita ja tällä kertaa valinta osui Kodin hyvä arki -kirjan (2012) linssikeittoon. Kyse on Kotilieden ja Marttojen yhteistyössä julkaisemasta kirjasta, josta nimen ja tekijöiden perusteella voisi kuvitella löytävänsä hyviä ja hyvin kirjoitettuja ruokaohjeita. Synttärisankarin oliivikeksit löytyivät samasta kirjasta.

linssikeitto (3)Linssikeitto
4 annosta
valmistusaika 45 min

2 dl punaisia linssejä
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 raastettua porkkanaa
linssikeitto (2)½ raastettua bataattia
2 kuutioitua tomaattia
1,2 l vettä
1 lisäaineeton kasvisliemikuutio
Provencen maustesekoitusta
tuoretta basilikaa
mustapippuria, suolaa

  1. Huuhdo linssit. Kuullota hienonnetut sipulit öljyssä, lisää vesi ja kasvisliemikuutio, porkkana, bataatti ja tomaatit. Anna keiton kiehua hiljalleen puolisen tuntia välillä sekoitellen.
  2. Soseuta keitto ja mausta yrttisekoituksella, basilikalla, suolalla ja pippurilla. Lisää tarvittaessa vettä.
  3. Ripottele keiton pinnalle versoja ja tuoreyrttejä. Tarjoa lisänä paahdettua, kuutioiksi leikattua ruisleipää.

Ohje: *-
Ohje vaikuttaa ensilukemalla helpolta, mutta kauhaan tarttuessa siitä huomaa muutamia puutteita. Ilmeisesti linssit laitetaan veteen kiehumaan yhtä aikaa kasvisten kanssa? Ja miksei ainesosaluettelossa ole öljyä mainittu, vaikka ohjeessa sipulit käsketään kuullottamaan öljyssä. Yleensä tarkistan pelkän ainesosaluettelon avulla löytyykö kaapista kaikki reseptin vaatimat ainekset, muun muassa sen, että aina Kiurunpesän keittiön kaapeista löytyvää öljyä on tarpeeksi.

linssikeitto

Ihmettelen sitäkin miksi porkkana ja bataatti pitää raastaa, jos kerta keitto joka tapauksessa soseutetaan. Eikö riitä, että ne keittelee pieninä paloina (mie inhoan raastamista). Keitosta tuli todella lirua, joten ihmettelen tuota ”lisää tarvittaessa vettä” -kohtaakin, kun itse laittaisin nostetta vain litran. Ikävä kyllä resepti ei yllä sellaiselle tasolle, jota odottaisin Marttojen ohjeelta.

Lopputulos: **
Ohjeen puutteista huolimatta keitosta tuli hyvää, todella maukasta. Linssit tuovat kasviskeittoon reippaasti lisää makua, nimenomaan tuhtia makua, jota ei pelkistä kasviksista saa. Vähemmän nestettä, porkkana ja bataatti kuutioina kattilaan, niin kyllä tätä voisi tehdä toistekin.

Kiurunpesän muutos:
Heittelin keiton päälle Väinämöisen palttoonnappi -pussin pohjalta löytyneet muruset ja se toimi aika hyvin.

Hetkellinen paluu opiskelijakeittiöön

Toissa viikolla Hesarin ruokatorstaissa oli mielenkiintoisia ”yhden astian ihmeet” -ohjeita, joista päädyin kokeilemaan kasvispasta-fetapannua, koska keittiön ikkunalla oli jo aiemmin jotain muuta varten hankittuna sekä ruohosipulia että persiljaa. Tällaisista pannulle kasviksia ja pastaa -jutuista tulee aika elävästi opiskeluajat mieleen, tein tuolloin tosi usein vastaavanlaisia sörsseleitä. Tosin opiskelijakeittiössä harvemmin oli fetaa tai tuoreita yrttejä. Ohje on julkaistu siis Helsingin Sanomissa 8. elokuuta 2013 ja löytyy myös täältä.

Kasvispasta-fetapannu 

200 g kuivapastaa (esim. rigatoni, penne, fusilli)
1 sipuli
1 kesäkurpitsa
2 valkosipulinkynttä
öljyä paistamiseen
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 rasia kirsikkatomaatteja (250 g)
½ dl lehtipersiljaa silputtuna
½ dl ruohosipulia silputtuna
200 g fetajuustoa

Keitä pasta runsaassa suolalla maustetussa vedessä napakan kypsäksi.

kasvisfetapastaPastan kiehuessa kuori ja silppua sipuli. Poista kesäkurpitsasta päät ja halkaise kurpitsa neljään lohkoon. Poista siemenosa. Leikkaa lohkot vielä pitkittäin 2–3 suikaleeksi ja paloittele vinoiksi paloiksi. Kuori valkosipuli.

Kuumenna öljy paistinpannussa ja kuullota sipulit. Lisää kesäkurpitsakuutiot ja paista muutama minuutti. Murskaa valkosipulinkynnet ja kääntele hetki. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada pannulle keitetty, valutettu pasta ja anna kuumentua. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää ne joukkoon. Nosta pannu pois liedeltä.

Hienonna yrtit ja sekoita ne nopeasti paistoksen joukkoon. Murustele päälle fetajuusto.

Resepti: Laura Kaapro

Ohje: **
Selkeät ohjeet, vaihe vaiheelta kerrottu, mitä pitää tehdä ja se minua aina ilahduttava seikka: raaka-aineet on lueteltu siinä järjestyksessä, kun niitä tarvitaan. Mutta minua härsii suunnattomasti Hesarin ruokaohjeissa yleisesti se, ettei niissä kerrota kuinka monelle satsista tulee.

kasvisfetapasta (2)

Lopputulos: **-
Raaka-aineet ovat loistavat: kesäkurpitsalla on vahva paikka meidän kesäkeittiössämme ja kirsikkatomaatit ovat maukkaita tähän aikaan vuodesta. Sitä paitsi mikään ruoka ei voi olla kovin pahaa, jos siinä on juustoa. Siitä huolimatta omasta ja koemaistajan mielestä pasta itsessään maistui kuivalle, ihan kuin se olisi kaivannut jotain nestettä seurakseen. Kokonaisuutena kasvispasta-fetapannu oli hyvää. Ja tuohon annoskokoon: meillä tämän määrän söi 2,5 ihmistä eli kaksi aikuista ja yksi 3-vuotias.

Ekstra:
Suunnitelmissa on kokeilla ohjetta uudelleen, mutta lisätä ruokajugurttia mukaan ikään kuin kastikkeeksi.

Sitruunainen pesto

Peruna-parsapasta yhdistää alkukesän herkut varhaisperunat ja parsan, joten pakkohan tätä oli kokeilla. Tosin parsakausi taitaa olla vähän jo ohi, kun vihreän parsan hinta oli noussut taivaisiin, ja toisaalta vielä ei saanut kotimaisia uusia perunoita. Laitoin uskaliaasti sitten valkoista parsaa. Ohje on julkaistu Helsingin Sanomissa 6. kesäkuuta 2013 ja löytyy myös täältä.

Peruna-parsapasta
noin 10 varhaisperunaa
1 nippu vihreää parsaa (500 g)
250 g pastaa (esim. penne, farfalle)

Pesto:hs_pesto (2)
¾ dl pinjansiemeniä
1 ruukku basilikaa
1 ruukku lehtipersiljaa
2 dl parmesaaniraastetta
1/2 (luomu)sitruunan kuori ja mehu
1 pieni valkosipulinkynsi
1 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria

Tarjoiluun:
oliiviöljyä
parmesaaniraastetta

Valmista pesto. Paahda pinjansiemenet kevyesti kuivalla pannulla. Nypi basilikasta ja persiljasta lehdet. Raasta parmesaani. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen kuorta hienolla terällä. Purista sitruunanpuolikkaasta mehu.

Laita pinjansiemenet, yrtit, kuorittu valkosipulinkynsi ja parmesaani monitoimikoneen kulhoon. Voit valmistaa peston myös sauvasekoittimella. Sekoita hetki ja lisää öljy ohuena nauhana. Mausta pesto sitruunankuorella ja -mehulla, suolalla ja mustapippurilla.

Pese varhaisperunat huolellisesti juuresharjalla. Viipaloi perunat 4–6 lohkoon.

Kuori parsat kevyesti ja katkaise tyvestä pois puinen osa. Viipaloi muutaman sentin pituisiksi vinoiksi paloiksi. Jos parsat ovat kovin paksuja, halkaise ne pituussuunnassa ja paloittele sitten paloiksi.

Kuumenna reilusti vettä isossa kattilassa. Mausta vesi suolalla. Lisää kiehuvaan veteen pasta. Kun pastan keittoajasta on jäljellä noin 4 minuuttia, lisää perunalohkot. Kun pasta alkaa olla napakan kypsää (tarkista kypsyys maistamalla), lisää parsapalat ja keitä vielä minuutti. Kaada keitinvesi pois, mutta jätä hieman kattilan pohjalle.

Sekoita joukkoon pesto. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa, mustapippuria tai sitruunamehua.

Annostele pasta lämpimille lautasille. Pirskota halutessasi päälle oliiviöljyä ja raasta parmesaania.

Resepti: Laura Kaapro

Ohje: **
Ohjeen suurin plussa on se, että keittoajoissa on annettu edes viitteellinen minuuttimäärä, joten kokemattomampikin osaa olla oikeaa aikaan tarkkailemassa kattilan sisältöä. Siitä huolimatta perunat jäi pikkusen liian koviksi, ehkä ne olivat liian isoina paloina.

hs_pesto

Lopputulos: *
Kastike ei maistu pestolta juuri ollenkaan. Vahvimpana makuna on sitruuna, eikä se voi johtua siitä, että vahingossa laitoin koko sitruunan kuoren, enkä vain puolikkaan. Sitruunanmehua puristin vain puolikkaasta ihan reseptin mukaisesti. Perinteisesti pestokastikkeeseenhan ei kuulu sitruuna missään muodossa. Lisäksi parmesaani maistuu tässä pestossa ihan liian vähän. Valkosipuliakin saisi olla enemmän. Kaiken huipuksi kattilan pohjalle jäi liikaa keitinvettä, mikä hieman vesitti peston makua. Muutenhan tämä on klassinen ruokalaji, joten toiste sitä voisi tehdä jollain toisella pesto-ohjeella.