Innostuin perjantain kunniaksi kokeilemaan pikku apureiden kanssa Kaksplussassa (11/2015) julkaistua banaanikakun ohjetta (Hanna Gullichsenin resepti). Jäin pohtimaan, että mikä ero on banaanikakulla ja -leivällä? Niiden ohjeet näyttävät olevan hyvin samankaltaisia tekotavaltaan ja ne ovat pääsääntöisesti samoista raaka-aineista tehtyjä. Arkistoistani löytyy banaanikakun ohje, jossa sokeri ja voi vaahdotetaan ensin toisin kuin tässä ohjeessa. Toisaalta olen tehnyt myös banaanileipää, jossa ainekset vain sekoitetaan keskenään, joten sekään ei erota kakkua ja leipää toisistaan. Kakussa on mausteita, mutta leivässä ei – sekään ei ole erottava tekijä, sillä Hannan kakussa ei ole mausteita ollenkaan, mutta banaanileipäohjeessa(¹ on. Kakku vai leipä, kukin päättäköön itse, mutta tämä on parasta tapa ”hävittää” hyvin kypsät banaanit.
Banaanikakku
8 annosta
2 kypsää banaania
4 dl vehnäjauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
¾ tl suolaa
3 isoa kananmunaa
3 ½ dl sokeria
½ dl maitoa
1 ½ dl rypsiöljyä
- Lämmitä uuni 175-asteiseksi. Voitele leipävuoka. Soseuta banaanit.
- Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola kulhossa.
- Sekoita munat, sokeri ja banaanit ja öljy kulhossa, kunnes ne ovat sekoittuneet kunnolla.
- Lisää kuivat aineet ja sekoita, kunnes taikina on tasainen.
- Levitä taikina leipävuokaan ja tasoita pinta.
- Paista kakkua uunin keskitasolla 175-asteessa 50–60 minuuttia, kunnes testitikkuun ei jää kosteutta.
- Nosta vuoka uunista ja anna viilentyä kymmenisen minuuttia.
- Keikauta kakku vuoasta, auta veitsellä.
Ikävä yllätys, kun osa kakusta jäi vuokaan.
Ohje: **+
Ihanan simppeli ja nopea ohje, mutta missä välissä tuo maito sekoitetaan taikinaan? Sekoitin sen sinne yhtä aikaa munien, sokerien, öljyn ja banaanien kanssa. Ja olisikohan tuo vuoka voitelun lisäksi syytä myös jauhottaa? Vuokaan jäi aika paljon kakkua, kun se oli tarttunut niin pahasti.
Maku: **-
Tajusin sen, ettei kakkuun tule mitään mausteita siinä vaiheessa, kun haukkasin ensimmäisen kerran palasen. Ei edes vaniljasokeria. Jäin itse kaipaamaan jotain muutakin banaanikakun makuun kuin pelkkää etelän hetelmää, joka sinänsä kyllä maistuu hyvin. Voi olla, että olen niin tottunut inkiväärillä maustettuun arkistojeni banaanikakkuun, että kaipasin jotain tuttua makuun. Muille maistajille banaanikakku upposi sellaisenaan. Hyvää oli, mutta ehkä teen jollain toisella ohjeella seuraavan kerran.
Rujon näköinen, mutta kyllä banaanikakku syötiin kokonaan.
¹) Villi Pohjola oli mun lempparisarjani 90-luvulla ja banaanileivän ohje on Northern Exposure -keittokirjasta, Banana Bread a la Maggie 🙂
Kiurunpesän keittiössä 