Syökäämme pastaa

Laps toivoi (taas) ruuaksi pastaa. Mie päätin, että kastike tehdään tällä kertaa kanasta. Olin jo lähdössä kauppaan ostamaan peruskanapasta-aineksia, kun päätin vilkaista tarjoaisiko Google jotain uutta inspistä vanhaan tuttuun ruokaan. Törmäsin Life time story -blogissa maailman parhaaksi kanapastaksi nimettyyn ohjeeseen. Raaka-aineet vaikuttivat sen verran hyviltä, että päätin kokeilla. Itse ohjeen suora linkki on tässä.

Maailman paras kanapasta
1. Ruskista maustamaton kanasuikale ja lisää yksi sipuli sekä ripaus jauhettua cayenne-pippuria. Tällä mausteella saat määrättyä ruoan tulisuuden. Kuullota.

2. Sekoita joukkoon 2dl kuohukermaa ja 2 rkl kanafondia. Anna kastikkeen kypsyä hetki

3. Lisää kastikkeeseen 1/2 rkl kurkumaa, valkosipulia pari-kolme kynttä, 1-2 tl raastettua inkivääriä (tällä saat myös oman maun mukaan säännösteltyä ruoan lopullista makua), 2 rkl sitruunanmehua sekä 2 rkl hunajaa.

4. Kiehauta vesi ja paista (penne)pasta al dente.

5. Lisää lopuksi vielä 2dl maustamatonta jokurttia sekä ripaus suolaa. Itse käytän jukurttina nomaalia maustamatonta mutta tällä kertaa kaupassa ei ollut kuin tuota bulgariaa. Ihan hyvä oli silläkin. 

Ohje: * ½
Ohjeen seuraaminen oli kuvien takia hankalaa, ja kauppalistan teossa olisi auttanut, jos alussa olisi ollut raaka-ainelistaus (ja paljonko sitä kanaa muuten tarvitaan?). Muuten tämä on kohtuullisen helppo ohje tehdä pienistä epätarkkuuksista huolimatta.

maailman_paras_kanapasta

Lopputulos: **+
Hyväähän tästä tuli, mutta en nyt yhdellä kokeilulla menisi julistamaan tätä nimenomaista kanapastaa maailman parhaaksi. Pasta on jännällä tavalla makea. Täytyy myöntää, että kun kerta tein tätä lapsille niin laitoin todella varovaisesti cayenne-pippuria. Sitä olisi voinut laittaa enemmänkin, jotta se olisi maistunut vähän enemmän olematta kuitenkaan liian tulista miniruokailijoiden suuhun. Ehkä pieni tulisuus olisi taittanut myös makeutta vähäsen. Maistelin kastiketta jo ennen kuin lisäsin jugurtin, ja mielestäni silloin se vielä parempaa kuin lopullinen, joka olisi saanut mielestäni olla paksumpaa.

Vielä maistuu parsa

Viime viikon torstai oli erittäin hyvä reseptien bongauspäivä, sillä edellisen postauksen tomaatti-minttusalaatin lisäksi löysin samaisena päivänä pinaatti-rucola-parsapastan ohjeen. Tämä herkku julkaistiin Metro-lehdessä (5. kesäkuuta 2014). Ohje löytyy lehden näköisversiosta, ja se on näköjään julkaistu myös MeNaisten nettisivuilla.

pinaatti_rucola_parsapasta2

Pinaatti-rucola-parsapasta
6 hengelle, 40 minuuttia

1 dl pinjansiemeniä
100 g tuoreita pinaatinlehtiä
2 dl rucolaa
2 nippua vihreää parsaa
1 iso sipuli
4–6 valkosipulin kynttä
750 g maa-artisokkatäytteisiä ravioleja
(myös juustoraviolit tai vastaava määrä nauhapastaa käy)
vajaa 1 dl hyvää oliiviöljyä
mustapippuria, suolaa
½–1 sitruunan mehu
pala parmesaanijuustoa

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Huuhdo pinaatti ja leikkaa tai revi pienemmäksi. Huuhdo rucola.

Napsauta poikki parsojen kuivat tyviosat, pilko varret sopiviksi suupaloiksi ja keitä 3–4 minuuttia, juuri ja juuri kypsiksi. Valuta pois keitinvesi ja upota palat kylmään veteen, jotta kypsyminen lakkaa ja väri säilyy.

Keitä pasta kiehuvassa, suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan sopivan napakaksi. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota pannulla tilkassa oliiviöljyä läpikuultaviksi.

Lisää pinnalle pinaatti, parsapalat, iso loraus oliiviöljyä ja valutettu pasta. Mausta rouhitulla pippurilla ja suolalla. Sekoita nostellen ja jaa ruoka lautasille.

Purista annoksen päälle sitruunamehua. Koristele pinjansiemenillä sekä parmesaanista höylätyillä lastuilla.

Ohje: * ½
Ihan ensimmäiseksi: enpä muista koskaan nähneeni kaupassa maa-artisokkatäytteisiä ravioleja, ainakaan noissa perusmarketeissa ja -kaupoissa, joissa itse pääasiassa asioi.

Toisekseen, kun aloin tehdä pastaa, niin parsan valmistamiseen erikoistunut Kiurunpesän kokki kakkonen huuteli sohvalta, että kuoritko parsat? No, ei tässä niin käsketä, joten annoin palaa kuorimatta (olin ehtinyt leikellä jo puolet parsanipusta suupaloiksi).

Kolmanneksi: missä vaiheessa rucola sekoitetaan mukaan? Kaikkinensa ohje oli jotenkin sekava, mutkia oli ilmeisesti oiottu tekstissä ja muutamaan otteeseen piti miettiä, että mitä nyt pitikään oikein tehdä.

pinaatti_rucola_parsapasta1

Lopputulos: ** ½
Reseptin puutteista huolimatta sain pastan tehtyä. Olin läntännyt huuhdotut rucolat ja pinaatit samalle lautaselle odottamaan pannulle menoa, joten heitin rucolat yhtä aikaa pinaatin kanssa sekaan. Huono idea, sillä sinappikaalin maku hävisi pastasta lähes kokonaan. Rucola kannattaa siis sekoittaa viimeisenä. Pinaattia olisi saanut mielestäni olla enemmän, ainakin jos tekee kuten minä eli annoin sen hetken paistua sipulien (ja rucolan) kanssa pannulla ennen kuin lisäsin parsat ja tagliatellen. Sitruunamehu puolestaan maistui aika vienosti, joten sitä ehkä saisi olla ronskimmin.

Kaikesta huolimatta hyvää tuli. Söimme pinaatti-rucola-parsapastan grillatun possun lisäkkeenä ja nämä kaksi sopivat hyvin yhteen. Parsakausi jatkuu edelleen ja Kiurunpesässä ei ole vielä syöty niitä kyllästymiseen asti, joten luulen, että ennen kuin tältä vuodelta sesonki on ohi, niin meillä kokkaillaan vielä kerran tätä.

Sadepäivän melkein grillausta

Ihan aina kesällä ei jaksa lämmittää grilliä, ja sisäkeittiössä valmistettaviin ruokiin kaipaa jatkuvasti jotain vaihtelua. Tällä ajatuksella testasimme lämmintä bratwurstisalaattia, jonka tekeminen on vähän kuin sadepäivän grillausta. Ohje löytyi tuoreimmasta Valion Kotiruokaa-vihkosesta (3/2014).

Lämmin bratwurstisalaatti
4 annosta
15 min + uunissa 15 min

300 g bratwursteja
2 eriväristä paprikaa
1 dl kivettömiä oliiveja
200 g miniluumutomaatteja
2–3 valkosipulin kynttä
1–3 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
1 tl sokeria
½ tl rouhittua mustapippuria
1/3 tl suolaa
200 g paneroituja sipulirenkaita (pakaste)
1 prk (200 g) Valio Crea®crème fraîchea paahdettu sipuli
1 dl tuoretta persiljaa

Paloittele bratwurstit tarvittaessa (ks. vinkki).
Leikkaa paprikat reilun kokoisiksi paloiksi.
Halkaise oliivit ja tomaatit. Viipaloi valkosipulit.
Sekoita makkarat, kasvikset, öljy ja mausteet kulhossa. Levitä leivinpaperin päälle uunipannulle.
Nostele päällimmäiseksi jäiset sipulirenkaat. Voit myös kypsentää sipulirenkaat rasvassa pannulla (ks. valmistusohje pakkauksesta).
Paista uunin keskiosassa 225 asteessa 15 min. Nosta tarvittaessa uunipannua vielä muutamiksi minuuteiksi ylemmäs, jotta sipulirenkaat saavat kauniin paistopinnan.
Tarjoa ruoka uunipannulta tai nostele salaatti annoslautasille tai tarjoiluvatiin.
Lusikoi päälle crème fraîche. Ripottele pinnalle hienonnettu persilja. Tarjoa heti.

VINKKI
Voit lisätä salaattiin myös esim. edellispäivän grillauksesta jääneitä makkaroita. Lisää ne uuniin paiston loppuvaiheessa tai kuumenna ne mikrossa ennen salaattiin lisäämistä.

bratwurstisalaatti

Ohje: *** –
Parasta tässä ohjeessa on, että ruoka valmistuu kerralla. Pilkkomisen vaivalla saa helposti ja kohtuullisen nopeasti annoksen nenänsä eteen. Tämä pitäisi onnistua kokemattomammaltakin kokilta.

Lopputulos: **
Lämmin bratwurstisalaatti on salaatiksi todella tuhti ja voisin kuvitella, että se olisi aika sopiva tarjottava poikain saunaillan tarjottavaksi. Helpoimmalla pääsee, kun heittää kaikki ainekset uuniin kerralla, mutta ehkä sipulirenkaista tulisi vielä parempi eli rapsakampia, jos ne viitsisi paistaa erikseen pannulla. Hyvää tuli uunissakin. Lopputulos muistuttaa aika paljon grillatua ruokaa, mutta tämä valmistuu vähemmällä vaivalla.