Saikkupäivän iloksi päätimme pikku potilaan kanssa kokeilla Ulla Svenskin omenapannukakkua välipalaksi, kun siihen sattui ainekset löytymään sopivasti kaapista. Ohje on samaisesta Suomen lasten leivontakirjasta (Otava, 2013), josta löytyi myös alkuviikon banaani-kaakaomuffinit.
Omenapannukakku
8 dl maitoa
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 ½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g rasvaa
3 omenaa
2 tl kanelia
½ dl sokeria
1. Vatkaa maito ja kananmunat sekaisin. Sekoita vehnäjauhot munamaitoon ja anna seoksen turvota hieman.
2. Sekoita ensin leivinjauhe, suola, sokeri ja vaniljasokeri keskenään, ja kaada ne sekoittaen taikinaan. Sulata rasva ja kaada se lopuksi joukkoon.
3. Vuoraa syvä uuninpelti leivinpaperilla ja levitä taikina pellille.
4. Kuori omenat ja poista niistä siemenkodat. Leikkaa omenat lohkoiksi tai renkaiksi ja levitä taikinan päälle.
5. Ripottele päälle kanelia ja sokeria.
6. Paista pannukakku uunin alatasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia. Tarjoa hillon kanssa.
Ohje: **+
Ohje on samaa selkeää linjaa kuin banaani-kaakaomuffinien resepti oli. Ajatuksena oli saada jotain helppoa vaihtelua välipalavalikoimaan, ja tämän tavoitteen ohje täytti.
Lopputulos: **-
Pettymys, kun pannari ei muistuta ulkonäöltään yhtään kirjan kuvassa olevaa omenapannukakkua Kaneli levisi hiven epätasaisesti, olisi kannattanut sekoittaa se sokerin kanssa ennen päälle sirottelua, jolloin se olisi ehkä levinnyt tasaisemmin. Nyt osa 
pannarista näyttää palaneelta, mutta leikatessa tuntuu, että se olisi raaka. Mutta minulla on aina tämä sama ongelma pannarin kanssa, kun tuntuu ja näyttää, että se jää raa’aksi, vaikkei olisikaan. Maku on kuitenkin hyvä, tosin omenat olisin voinut leikata paksummiksi, jolloin omppu olisi ehkä maistunut vähän enemmän.
Kiurunpesän lisäys:
Tämä suorastaan huutaa kaverikseen vaahdotettua vaniljakastiketta, mutta maistui hyvin myös appelsiinijäätelön ja lakkahillon kanssa. Erikoinen makuyhdistelmä, mutta hyvää oli.
Kiurunpesän keittiössä 