Niin hyvää itsetehtynä

Pestokastike, Ligurian lahja ruokamaailmalle. Yksi omista suosikeistani, jota tuli joskus männävuosina syötyä todella paljon. Jostain syystä en ole aiemmin innostunut peston tekemisestä itse, en ennen kuin tänä kesänä. En ymmärrä miksi näin, koska kastikehan on maailman yksinkertaisin valmistaa. Ainoa vaikeus on löytää omia makunystyröitä hivelevä raaka-aineiden suhde, pestoreseptejä on joka lähtöön ja siihen päälle vielä jokaisella genovalaismammalla on omansa. Yhdistelemällä kolmea ohjetta päädyin lopputulokseen, joka maistuu parhaiten omassa suussani.

pesto3

Pesto

2 ruukullista basilikaa
¾ dl paahdettuja pinjansiemenia
1 ½ dl parmesanjuustoa raastettuna
1–1 ½ dl oliiviöljyä
1–3 valkosipulinkynttä (oman maun ja kynsien koon mukaan)
½ tl meiramia
mustapippuria

Laita ainekset tehosekoittimeen ja surauta sekaisin. Lisää öljyä, jos pestosta tulee liian paksua. Toinen vaihtoehto on tehdä kastike morttelissa, mutta tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella homma hoituu helpommin.

Inspiraationa toimivat nämä kolme ohjetta:

Kotiruokaa
(Kaisa Isotalo ja Raija Kuittinen, Otava 2001)
Pastatieto                       
(Maarit Enkovaara-Astraldi, WSOY 1995)
Ruokala.net
Tämä on linkki
2 ruukkua/nippua basilikaa
4 rkl raastettua
parmesanjuustoa
50 g (¾  dl) pinjansiemeniä
1–3 valkosipulinkynttä
1–1 ½ dl öljyä
mustapippuria
(suolaa)
(50 g tuorejuustoa)
noin 40 g basilikanlehtiä
(vajaa 2 teekupillista)
noin 20 g persiljaa, puolet basilikan määrästä
vajaa ½ tl meiramia
1 valkosipulinkynsi
(1 saksanpähkinä)
1 dl raastettua parmesaania
1 dl raastettua pecorinoa
noin 1,5 dl kylmäpuristettua
oliiviöljyä
(suolaa)
2 nippua tuoretta basilikaa
2 rkl paahdettuja
pinjansiemeniä
1 dl raastettua parmesaania
1 valkosipulinkynsi
hienonnettuna
1 dl neitsytoliiviöljyä
hienoa merisuolaa
mustapippuria
pesto1

Ei se aina ole niin helppoa =)

Ohje: ***
Pesto ON maailman-kaikkeuden helpoin ruokaohje. Ainekset kulhoon ja suraus. En ymmärrä edelleenkään, miksen ole sitä koskaan aiemmin tehnyt itse. Kuten mainittua jokainen ohje on raaka-aineiltaan ja niiden määriltä erilainen, mutta tekotapa on sama kaikissa.

Maku: ***-
Meille ei enää ikinä osteta kaupasta niin sanottua pestoa. Niin yksinkertaista tehdä ja niin hyvää. Kastikkeen maku on lähes täydellinen.pesto4

Kiurunpesän pastaviikko

Lapset jos saisivat päättää, niin söisimme aina vain pastaa ja makaronia. Tällä viikolla oli helppo luvata, että syömme jompaakumpaa joka päivä. Niinpä myös blogi viettää pastanmakuista teemaviikkoa. Loppuviikosta saatan paljastaa myös yhden omista pastaresepteistäni. Aloitetaan ihan perusarkipöperyksellä, jonka ohjeen löysin Yhteishyvästä loppukesällä. Tonnikala-spagettivuoka on julkaistu Yhteishyvä Ruoka -lehden elokuun numerossa ja löytyy myös täältä.

tonnikalapasta (2)

Tonnikala-spagettivuoka

3 annosta

tonnikalapasta (1)

Uuniin menossa.

250 g spagettia
1 prk tonnikalaa öljyssä
1 prk (400 g) basilika-tomaattikastiketta
2 dl juustoraastetta
1 tl oreganoa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
6-8 kirsikkatomaattia
(lehtikaalia)

Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Levitä puolet spagetista pienen uunivuoan pohjalle. Lisää päälle tonnikala ja puolet kastikkeesta ja juustoraasteesta. Ripottele päälle oreganoa ja pippuria. Lisää toinen kerros spagettia, kastiketta ja juustoa. Pane pinnalle puolitetut tomaatit. Mausta. Lisää halutessasi vuoan pinnalle öljytilkassa pyöräytettyjä lehtikaalin palasia. Ne rapeutuvat uunissa. Kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Ohje: ***-
Just niin simppeli, kun arkiruaan pitääkin olla. Ihmettelen vain, että mitähän basilika-tomaattikastiketta tarkalleen ottaen tähän olisi tarkoitus laittaa. Laitoin yrteillä maustettua tomaattimurskaa.

tonnikalapasta (3)

Maku: **
Minun mielestäni tonnikala-spagettivuoka oli hyvää, loistavaa vaihtelua bologneselle, lasagnetelle ja makaronilaatikolle, jotka muodostavat meillä arkisten pastaruokien topkolmikon. Jälkikasvu sen sijaan nyrpisteli nenäänsä, mutta aion silti tarjota vuokaa niille uudelleen. Se täytyy myöntää, että tonnikala-spagettivuoka ei kestänyt uudelleenlämmitystä ihan niin hyvin kuin nuo top3:n pöperöt, vaan se kuivahti vähän liikaa. Ongelman voi ehkä ratkaista laittamalla enemmän kastiketta? Siitä huolimatta seuraavalla kerralla teen heti tuplasatsin, kun samalla vaivalla saa useamman päivän ruuan. Ja taidan laittaa tonnikalaa triplasatsin.

Hei hei, nähdään taas pian!

Viimeisen vuoden ajan meidän arjen on useammin kuin kerran pelastanut ihana enkeli, sukulaistyttö, tai no, nuori nainen jo. Kun kaksi aikuista on ollut liian vähän, niin tämä ihana ihminen on liihotellut meille ja pelastanut tilanteen.  Ja rehellisyyden nimissä on me myös hyödynnetty lapsenhoitopalvelua kahdenkeskisen vapaa-ajan järjestämiseksikin. Tällä viikolla jouduin kokkaamaan hänelle läksiäisillallisen. Työt ja syksyllä opinnot vievät hänet toiselle puolelle maata, ja meidän on opeteltava tulemaan toimeen ilman pelastavaa enkeliä.

Sain äitienpäivälahjaksi toivomani Henri Alénin ja Annukka Oksasen Vuoden keittokirja. Henkan kotiruokaa koko vuoden -keittokirjan, ja kokeilin siitä nyt ensimmäistä reseptiä. Valitsin läksiäisillalliselle kokattavaksi mintulla maustetun herne-pekonipastan, koska se oli nopea pyöräyttää työpäivän jälkeen tarjolle.

Mintulla maustettu herne-pekonipasta

aleninpasta_24 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
6 siivua pekonia
400 g fettuccinepastaa
2 dl tuoreita puhdistettuja herneitä tai pakasteherneitä
2 rkl hienonnettua tuoretta minttua
½ dl oliiviöljyä
1 rkl voita
suolaa ja mustapippuria
raastettua parmesaanijuustoa

KUORI sipulit ja valkosipulinkynnet ja hienonna ne. Pilko pekoni. Ruskista se ja salottisipuli pannulla. Lisää joukkoon valkosipuli.

PANE pasta kiehumaan runsaasti suolattuun veteen.

LISÄÄ pannulle pekonin ja salottisipulin seuraksi herneet, minttu ja oliiviöljy ja lämmmitä.

VALUTA kypsä pasta ja lisää se pannulle. Sekoita joukkoon voi. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile raastetun parmesaanijuuston kanssa.

Aleninpasta_1

aleninpasta_3

Ohje: ***-
Ohje on selkeä ja helppo, mutta minulla on todellakin vaikeuksia lukutaitoni kanssa. Olin jo aiemmin lukenut ohjeen läpi ja kun aloin tehdä pastaa, niin silmäilin sen nopeasti ”muistinvirkistyksesi” läpi. Tämä johti siihen, että heitin oliiviöljyn sipulien ja pekonin perään pannulle ennen kuin luin ohjetta ainesosaluetteloa pidemmälle ajatuksen kanssa. En onneksi tällä kertaa onnistunut pilaamaan mitään, mutta jokohan ottaisin opiksi ja lukisin ohjeet läpi a-ja-tuk-sen kans-sa tästä eteenpäin.

Maku: **+
Kriittisimmät koeamaistajat (= melkein 5-vuotias ja 2,5-vuotias) olivat sitä mieltä, että tämä oli hyvää ja voin yhtyä heidän mielipiteeseensä. En löytäny tavallista minttua kaupasta, niin laitoin vahvaa minttua vähän varovaisemman määrän mitä ohjeessa luki. Sitä olisi saanut olla hivenen enemmän. Ja meitä oli syöjiä kolme aikuista ja kaksi muksua, niin keitin 600 grammaa pastaa, mikä oli hiven turhan paljon kastikkeen (vai miksi tuota herne-pekoni-sekoitusta nyt haluaa kutsua) määrään verrattuna. Mutta kyllä, ehdottomasti täytyy kokeilla tätä uudelleen, kun saadaan pian taas tuoreita herneitä.

aleninpasta_7