Vaihtarivuosi USA:ssa aiheutti pieniä himoja muutamiin ruokiin, eivätkä ne ole kahdessakymmenessä vuodessa vähentyneet yhtään. Jo aiemmin mainittujen bageleiden lisäksi tykkään edelleen pretzeleistä. Kun Helsingin Sanomissa julkaistiin (14.1.2015) mukaelma Martha Stewartin pretzel-ohjeesta, niin ei tarvinut miettiä, että kokeilenko näitä. En ole koskaan aiemmin edes ajatellut, että tekisin niitä itse. Sen sijaan olen aina Stockmannilla käydessäni hakenut niitä välipalaksi.
Pehmeät pretzelit
8 RINKELIÄ TAI 8 SÄMPYLÄÄ TAI 16 LEIPÄTIKKUA
VALMISTUSAIKA: 1½ H
Pretzeleiden juju on pikainen ruokasoodakylpy.
• 2½ dl lämmintä vettä
• 1/3 pkt tuorehiivaa
• 2 tl fariinisokeria
• 1 tl suolaa
• 2 tl rypsiöljyä
• 5–7½ dl jauhoja
Keittämiseen:
• 2 rkl ruokasoodaa
Päälle:
• 1 kananmuna
• merisuolaa
- Tee taikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää sokeri, suola ja öljy. Alusta jauhot taikinaan vähän kerrassaan sekoittaen, kunnes taikinasta tulee kimmoisa pallo.
- Anna taikinan nousta huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi (noin 45 minuuttia).
- Jaa taikina osiin. Muotoile rinkeleiksi, tikuiksi tai sämpylöiksi. Anna tikkujen tai pienten sämpylöiden kohota noin 15 minuuttia, isompien leivonnaisten noin 25 minuuttia. Lämmitä uuni 225 asteeseen.
- Mittaa 2 l vettä isoon kattilaan. Kiehauta vesi. Lisää ruokasooda, mutta älä säikähdä – vesi kuohahtaa. Sekoita. Vähennä keskilämmölle.
- Keitä sämpylät muutama sämpylä kerrallaan vedessä noin 30 sekuntia. Nosta reikäkauhalla leivinpaperilla päällystetylle pellille. Kuivaa ylimääräinen vesi pelliltä pois.
- Voitele leivonnaisten pinta kevyesti vatkatulla munalla. Ripottele päälle suolaa. Paista uunissa. Tikuille riittää noin 5 minuuttia, pienille sämpylöille noin 8 ja rinkeleille noin 12 minuuttia. Pretzelit maistuvat parhailta samana päivänä syötynä.
Resepti: Sanna Kekäläinen
Ohje: **½
Pretzeleiden teko ei vaikuta niin vaikealta, vaikka aika monta erilaista vaihetta niiden tekoon liittyy. Resepti on kirjoitettu selkeästi ja siihen on helppo palata kesken leipomisen. Vaikein vaihe on pretzeleiden muotoilu, mitään kovin muotovalioita näistä ei tullut. Muutama muistutti pretzeliä vielä ennen kohotusta, mutta osa näytti valmiina enemmän mummini tekemiltä kierrepullilta. Lapsi kutsuikin näitä pulliksi 🙂
Maku: **-
Kun vertaan pretzeleitä alkuperäisiin, niihin, joita syötiin baseball-peleissä ja ostettiin ostoskeskusten kärryistä, niin jokin näissä nyt ei vastaa makumuistoa. Tai edes Stockalta saatavia. En vain osaa sanoa, että mikä se on: maku vai koostumus. Ainakin kuoresta tuli vähän turhan tiivis, se olisi saanut olla pehmeämpi. Mutta jos unohdan leipomoiden pretzelit, niin maultaan nämä ovat ihan hyviä. Koemaistajan mielestä pretzeleissä ei ollut mitään vikaa. Ja sen verran hyviä olivat, että aika monta söin yhden päivän aikana. Ja todellakin nämä kannattaa syödä samana päivänä, seuraavaan päivään levänneet eivät olleet enää niin hyviä.
Kiurunpesän keittiössä 