Author Archives: Keeve4

Lihapullien italialainen kaveri

Posted on by

Lido di Jesolo (124)

Lempidekkareitani ovat Donna Leonin Guido Brunetti -kirjat ja tykkään italialaisesta ruuasta, joten ei ollut suuri yllätys, kun sain lahjaksi Leonin ja Roberta Pianaron Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettin tapaan -kirjan (2011) tuoreeltaan. Kaivelin kirjan kukkakaaligratiini-ohjeen jälleen esille, kun lihapullille piti saada lisäke ja uusien perunoiden mussuttamisen vuoksi pottukiintiö oli hetkeksi täysi.

Kukkakaaligratiinikukkakaaligratiini (4)
Cavolfiore bianco con besciamella

Neljälle hengelle
1 kg kukkakaalia
suolaa
20 g voita
120 g pieneksi kuutioitua emmentalia

Lido di Jesolo (154)Bechamel- eli valkokastike
50 g voita
50 g vehnäjauhoja
1 tl (tai maun mukaan) suolaa
½ l kuumaa maitoa
hyppysellinen jauhettua muskottia

Upota kukkakaali kokonaisena kiehuvaan, suolalla maustettuun runsaaseen veteen ja keitä viitisentoista minuuttia, kunnes se on al dente. Valuta kukkakaali, leikkaa keskikokoisiksi paloiksi ja pane syrjään. Valmista bechamelkastike: sulata voi paksupohjaisessa kasarissa, sekoita joukkoon vehnäjauhot ja suola. Hämmennä seos sileäksi ja tasaiseksi puukauhalla. Nosta kasari liedeltä ja kaada sekaan maito vispilällä koko ajan sekoittaen, kunnes kastike on sileää. Siirrä kasari takaisin liedelle ja sekoita edelleen, kunnes kastike on sakeutunut. Mausta lopuksi hyppysellisellä raastettua muskottipähkinää. Ripottele voi nokareina uunivuoan pohjalle, pane vuokaan paloiteltu kukkakaali, ripottele päälle emmentalia ja peitä bechamelkastikeella. Gratinoi kukkakaalia kuumassa uunissa parikymmentä minuuttia tai kunnes kastike on päältä kauniin kullanruskea. Tarjoile paistos hieman jäähtyneenä.

Ohje: **-
Ohje on toisaalta ihanan yksityiskohtainen: ”sulata voi paksupohjaisessa kasarissa” ja ”hämmennä seos sileäksi ja tasaiseksi puukauhalla”, mutta itse kaipaisin kaikkein eniten jonkin sortin lukemaa siitä, että kuinka kuumassa uunissa kukkakaali pitäisi gratinoida. Lisäksi jäin ihmettelemään, että miksi kukkakaali pitää keittää kokonaisena, kun se sitten kuitenkin paloitellaan.

kukkakaaligratiini (3)Lopputulos: ***-
Voisi melkein sanoa, että kukkakaalia parhaimmillaan. En oikein innostu kukkakaalista ihan vain sellaisenaan, mutta juustolla kuorrutettuna ja valkokastikkeen kanssa siitä saa erittäin hyvää. Kukkakaaligratiinin ohje on meillä säännöllisessä käytössä.

Ekstra:
Koska meillä asuu juustohiiri, niin ensimmäisen kokeilukerran jälkeen olen laittanut noin 200 g juustoa.

Synttärisankarille

Posted on by

Kesän lapsi vietti syntymäpäiviään – mikä ihana syy kokeilla uusia reseptejä. Koska synttärisankari tykkää kovasti oliiveista, niin oliivikeksit valittiin yhdeksi tarjottavaksi. Ohje löytyi Kodin hyvä arki -kirjasta (2012).

Oliivikeksit
40 kpl
valmistusaika 1  tunti

200 g voita tai margariinia oliivikeksit (2)
1 dl parmesaaniraastetta
2 dl grahamjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl timjamia
1 tl suolaa
½ dl hienonnettuja vihreitä oliiveja
4 rkl maitoa

1. Nypi rasva, juustoraaste, jauhot, leivinjauhe ja mausteet murumaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon hienonnetut oliivit ja maito. Kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa puoli tuntia.

2. Jaa taikina kahtia. Kauli taikinanpala leivinpaperin päällä levyksi ja leikkaa noin 4 x 5 cm kokoisiksi kekseiksi. Keksejä ei tarvitse irrottaa toisistaan ennen paistamista.

3. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.   

Ohje: **
Vaikuttaa aika simppeliltä ja nopealta, varsinkaan jos kerta keksejä ei tarvitse edes irrotella toisistaan ennen uuniin laittamista. Tosin ehkä pitäisi lukea ohjeet vielä huolellisemmin. Yritin ekasta taikinanpalasta kaulita uuninpellin kokoista ja siitä tuli turhan laiha, sitten tavasin ohjetta uudelleen ja totesin, ettei tässä lue muuta kuin ”kauli leivinpaperin päällä levyksi”. Toisesta levystä kaulitsin sitten hieman paksumman ja tästä pellillisestä tuli parempia.

oliivikeksit

Lopputulos: **-
Uunista ulosvedetyt keksit eivät oikein vastanneet odotuksia, vaikkeivät nämä mikään suuri pettymyskään olleet. Koostumus hieman yllätti murumaisuudellaan, mutta toisaalta se olisi pitänyt osata ainesosaluettelon perusteella päätellä. Odotin myös, että oliivit olisivat maistuneet enemmän.

Ekstra:
Meillä keksit tarjoiltiin sellaisenaan, mutta näiden kanssa voisi maustua joku pehmeä, mieto juusto aika hyvältä. Juuston kaveriksi näitä voisi joskus koemielessä leipoa uudelleen, mutta muuten ei välttämättä tule leivottua toiste.

Grillisalaatti

Posted on by

Ollaan kesän siinä vaiheessa, että kaikki luottogrillausjutut on jo ehditty tehdä useampaan otteeseen, joten kaivelin reseptiarkistojeni kätköjä löytääkseni jotain vaihtelua. Löysin grillatusta halloumista, salaatista ja kesäkurpitsasta kootun salaatin ohjeen, joka on julkaistu Pirkan numerossa 6–7 / 2010. Grillatun halloumi-tomaattisalaatin ohje löytyy myös täältä.

Grillattu halloumi-tomaattisalaatti
5 annosta

400 g Pirkka-luumutomaatteja
1 (400 g) kesäkurpitsa
1 pkt (250 g) Pirkka-halloumijuustoa
1 ruukku rucolaa

Kastike
2–3 rkl Pirkka ekstra neitsytoliiviöljyä
1 rkl valkoista balmasiviinietikkaa
¾ tl kuivattua minttua
suolaa
mustapippuria
sokeria

Leikkaa tomaatit 1 cm:n viipaleiksi ja kesäkurpitsa sekä halloumi noin ½ cm:n viipaleiksi. Sekoita kastikeainekset keskenään. Voitele tomaatit, kesäkurpitsat ja halloumi kastikkeella.

Grillaa tai pariloi kesäkurpitsa- ja halloumiviipaleita 1–2 minuuttia. Käännä välillä. Paista tomaatteja, kunnes ne lämpenevät.

Levitä puolet revitystä rucolasta laakealle vadille. Lado kesäkurpitsat, tomaatit ja halloumi vadille. Ripottele päälle loppu rucola.

Ohje: **  grillattu_halloumisalaatti
Kuulostaa helpolta, joten ei muuta kuin grilli kuumaksi ja kastiketta sekoittelemaan.

Lopputulos: **
Ei salaatista tajunta ihan räjähtänyt, mutta hyvää se oli. Varsinkin kesäkurpitsa ja minttu ovat pari, joka on tarkoitettu toisilleen. Olin ehkä enemmän liekeissä siiasta, jonka kaveriksi halloumi-tomaattisalaatti tehtiin, sillä oli elämäni ensimmäinen ihan itse savustamani siika.

Ekstra:
Tomaatteja, kesäkurpitsaa ja rucolaa jäi jonkin verran yli, niin heitin ne seuraavana päivänä pannulle ja pyöräytin lounasmunakkaan. Oli aika hyvää sekin, rucola toi jännän makusäväyksen munakkaaseen.