Monthly Archives: huhtikuu 2015

Annoin ruusukaalille mahdollisuuden

Posted on by

Ruusukaali ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini. Se vain ei maistu oikein miltään, tai ainakaan kovin hyvältä. Tästä syystä en ole sitä kotikeittiössäni koskaan edes kokannut. Sitten luin Hesarista jutun, jossa kehotettiin antamaan ruusukaalille mahdollisuus. Ja ohjekin vaikutti mielenkiintoiselta kuivattuine karpaloineen, vaahterasiirappeineen ja pekoneineen. Pekonilla aateloidun ruusukaalin ohje on julkaistu painetussa lehdessä 19.2.2015 ja löytyy myös netistä.

Pekonilla aateloidut ruusukaalit
valmistusaika 15 minruusukaali1
4 hengelle

2 valkosipulinkynttä
600 g ruusukaaleja
1 pkt (170 g) pekonia
¾ dl rypsiöljyä
noin 1 rkl vaahterasiirappia tai juoksevaa hunajaa
2 rkl paahdettuja saksanpähkinöitä rouhittuna
3 rkl kuivattuja karpaloita hienonnettuna
sormisuolaa
mustapippuria myllystä

* Kuori ja viipaloi valkosipulit. Puolita pienet ja lohko neljään osaan isot ruusukaalit. Kuutioi pekoni.

* Kuumenna öljy. pannussa. Lisää joukkoon valkosipulit ja pekonit. Paista muutama minuuttia koko ajan käännellen. Lisää joukkoon ruusukaalit ja jatka paistamista muutama minuutti. Lisää vaahterasiirappi ja paista sekoitellen hetki.

* Mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele saksanpähkinöillä ja karpaloilla. Jos olet yrttien ystävä, lisää joukkoon lehtipersiljaa tai timjamia.

Resepti: Sanna Kekäläinen

Ohje: **
Muutama minuutti? Siis kaksi, kolme vai neljä? Ja onko jotain kikkaa, josta voi päätellä milloin ruusukaalit ovat valmiita? Painetussa lehdessä ohjeen yhteydessä julkaistussa jutussa nimittäin varoiteltiin, ettei kaaleja saa ylikypsentää. Se on jutun mukaan suurin ja yleisin synti ruusukaalien valmistamisessa. Tätä peläten heittelin silti valkosipulia, pekonia, mausteita ja ruusukaalia pannulle.

ruusukaali3

Maku: *
Anteeksi nyt vain ruusukaali, mutta minusta ei tullut sinun ystävääsi vieläkään. Heitän harvoin ei-pilaantunutta ruokaa roskiin. Kun ylijääneitä ruusukaaleja oli pari päivää siirrelty jääkaapissa muiden ruokien tieltä, niin heitin ne pois. Koemaistaja epäili, että kaalit jäivät hieman raaoiksi, vaikka taisin ylittää ohjeen muutaman minuutin paistoajan. En kyllä usko, että kypsemmät pallurat olisivat maistuneet sen kummemmalta. Pekoni, vaahterasiirappi ja karpalot toivat jännää vivahdetta ruokaan, mutta eivät pelastaneet tätä annosta.

ruusukaali4

 

Lukutaidoton kokki

Posted on by

Tämä on nyt nyhtöpossun yhteydessä luvattu oliivitahnan ohje. Ohje on alkujaan julkaistu jossain kotilehdessä (Kotiliesi, Kotivinkki tai vastaava) vuosien 2007-2010 aikana osana lammasburgerin ohjetta. Valitettavasti silloin blogi-idea ei ollut tullut vielä mieleeni, joten en ollut älynnyt dokumentoida lähdettä tarkemmin. Jos ja kun joku tunnistaa ohjeen omakseen, saa kunnian ottaa itselleen.

oliivitahna

Oliivitahna

2 valkosipulinkynttä
1 prk (290/165 g) mustia kivettömiä kalamataoliiveja
2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa tai ruohosipulia
n. 3 rkl oliiviöljyä
rouhittua mustapippuria
1 tomaatti

Kuori ja hienonna valkosipulit (—). Valuta oliivit ja hienonna ne veitsellä tai sauvasekoittimella karkeahkoksi silpuksi. Yhdistä oliiveihin valkosipulit, yrtit ja öljyt. Mausta mustapippurilla. Anna makujen tasaantua viileässä pari tuntia. Poista tomaatista kova kanta ja siemenet. Kuutioi tomaatti pieniksi paloiksi. Lisää kuutiot oliivitahnan joukkoon juuri ennen tarjoilua.

imageOhje: **
Nyt täytyy tunnustaa, että bloginpitäjä on näköjään lukutaidoton 🙂 Olen tehnyt tällä ohjeella oliivitahnan kahdesti, ja vasta tänne tätä kirjoittaessani huomasin, että siihen pitää laittaa myös tomaattia! Ohje on tosiaan osa lammas-fetaburgerin ohjetta, ja se on taitettu lehden sivulle aika tiukkaan. Jotenkin sitten ymmärsin reseptin niin, että raaka-ainelistan lopussa lukeva tomaatti kuuluu burgerin ohjeeseen eikä oliivitahnaan. Ja lopetin varsinaisen ohjeen lukemisen kohtaa ”anna makujen tasaantua viileässä pari tuntia”. Hupsis.

Maku: **(1/2)
Periaatteeni on, että koskaan ei voi olla liikaa valkosipulia. Mutta näköjään voi olla. Kaksi valkosipulin kynttä ei edes kuulosta paljolta, mutta oliivitahna maistui pikkasen turhan paljon pelkälle valkosipulille. Se peitti itse oliivien maun aika pahasti alleen varsinkin, kun sitä syötiin vielä seuraavana päivänäkin, jolloin se oli todella ehtinyt maustua. Tokalla kerralla tein tupla-annoksen, mutta käytin silti vain kaksi kynttä. Tahnasta tuli huomattavasti parempaa ja silti valkosipuli maistui.

Molemmilla kerroilla tätä syötiin kana-pitaleipien kanssa, leipien välissä oli kananpojan minuuttipihvejä, oliivitahnaa, tomaatteja (hih), salaattia, fetaa ja majoneesia. Ja aion todellakin tehdä tätä tulevaisuudessakin, ja tuskin vieläkään laitan tomaattia sekaan.

Pikku pupunen, pikku pupunen

Posted on by

Erehdyin liittymään Fazerin FB-tykkääjien joukkoon. Nyt sieltä tulee päivittäin vastaan mitä ihanampia leivontaohjeita. Niin ihania, että muutaman viikon on ollut kova leipomishimo päällä. Lopulta ajattelin, että kyllä pääsiäisen kunniaksi yksi kakku leivotaan. Niinpä Kiurunpesän keittiössä otettiin varaslähtö pyhiin jo viime viikonloppuna, ja leivoimme pikku apulaisen kanssa Muumien kevätkakun eli sitruunavalkosuklaa-aprikoosikakun, josta tuli meidän käsittelyssämme pikku pupujen kakku. Ohje löytyy Fazerin sivuilta.

pääsiäiskakku2

Ainekset
Pohja
250 g (n. 65 kpl) Jyväshyvä kaurakeksejä
100  g voita sulatettuna
0,5 tl kardemummaa

Täyte
5-6 kpl liivatelehtiä
1 prk (410 g / 2140 g) säilykeaprikoosia
200 g Fazer sitruunanmakuista valkoista leivontasuklaata
2 dl kermaa
2 dl paksua maustamatonta jogurttia
2 dl sokeria
0,5 dl sitruuamehua

Pinnalle
100 g Fazerin sitruunanmakuista valkoista leivontasuklaata
2 dl kermaa
syötäviä kukkia (tai valmiita sokerimassakukkia)
1 pussi Fazer Muumimamman marmeladeja

Tee näin
Hienonna keksit tehosekoittimella hienoksi jauhelmaksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi ja kardemumma. Painele keksiseos leivinpaperilla vuoratun suorakaiteen muotoisen vuoan pohjalle (vuoan koko n. 26 cm x 19 cm).

pääsiäiskakku4

Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Valuta säilykeaprikoosit ja soseuta ne sauvasekoittimella. Sulata valkosuklaa pakkauksen ohjeen mukaan. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon jogurtti, sokeri, aprikoosisose sekä sulatettu suklaa. Sekoita täyte tasaiseksi. Purista liivatelehdistä liika vesi pois ja liuota ne kuumennettuun sitruunamehuun. Kaada liivateseos täytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kaada täyte keksipohjan päälle, peitä vuoka kelmulla ja anna kakun hyytyä jääkaapissa 3-4 tuntia tai yön yli.

Nosta kakku vuoasta leivinpaperin avulla ja siirrä se tarjoiluvadille. Sulata valkosuklaa pakkauksen ohjeen mukaan ja anna se jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon valkosuklaa. Levitä vaahto kakun pinnalle ja asettele kukkasia sekä Muumimamman marmeladeja sinne tänne kakun pinnalle.

Ohje: **
Ensimmäisen lukeman perusteella kakku on aika yksinkertainen tehdä. Silti piti pariin otteeseen kesken leipomisen palata ohjeeseen, että oliko siellä tarkempia ohjeita. Miksihän näissä keksimurusta tehtäviin pohjiin aina saa laittaa margariinia tai voita enemmän kuin ohjeessa lukee tai muuten tulee aivan liian murustuvaa kakkua? Ja voisikohan kakkuun käyttää vauvojen aprikoosisosetta, niin pääsisi vähemmällä vaivalla.
pääsiäiskakku3

En oikein luottanut siihen, että kakku nousee vuoasta ehjänä.

Maku: **+
Hyväähän tämä oli. Muksut tykkäsi, koemaistaja tykkäsi ja kollegat tykkäsivät. Valkosuklaalla ryyditetty kermavaahto tosin näytti aika rumalta kakun päällä, kummallisen ryynimäiseltä, mikä ei minun esteettistä silmääni miellyttänyt. Meidän sitruunavalkosuklaa-aprikoosikakusta tuli pikku pupun kakku eikä Muumimamman. Oikeita marmeladikarkkeja metsästettiin kolmesta kaupasta laihoin tuloksin, joten nappasin lopulta karkkihyllystä kunhan joku löytyy -ajatuksella ensimmäisen pääsiäisaiheisia karkkeja sisältävän pussin. Sitruunavalkosuklaa-aprikoosikakusta tuskin tulee meidän jokavuotista pääsiäisperinnettä, mutta se on ehdottomasti raikas vastapaino suklaamunille ja mämmille.
pääsiäiskakku1

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!